DEBAATTIMEDIA

Victoria Median Politiikkasivut

RKP:n Nylander ammatillisen koulutuksen leikkauksista: Alueellinen saavutettavuus taattava

57.normal

Miten hallitus suunnittelee takaavansa käytännössä ammatillisen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden, kysyi Mikaela Nylander (RKP) eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona.

– Nyt tarvitaan selkeä suunnitelma, miten nämä resurssien leikkaukset viedään läpi niin että alueellinen saatavuus säilyy. Riski on suuri, että ammatillisessa koulutuksessa syntyy tilanne joka muistuttaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan.

– Nyt ollaan hyväksymässä rahoitusmallia, joka astuu voimaan 2022 ja joka voi olla hyvinkin kohtalokas syrjäisemmille ammattikouluille. Nämä joutuvat kilpailemaan rahasta maanlaajuisesti, vaikka ammattikoulutuksen sisällön ja tarpeiden pitää aina lähteä alueellisista oloista, sanoi Nylander.

Välikysymys ammatillisen koulutuksen leikkauksista

Ryhmäpuheenvuoro 15.3.2017, Mikaela Nylander, Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Muutoksia mahdollisia puhuttaessa

Arvoisa puhemies,

Suomi hölmistyy, jos et äänestä. Näin kuuluu opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kuntavaalien iskulause. OAJ:llä on perustelut väitteelleen. Koulutus on keskeisessä asemassa kuntavaaleissa. Jos sote-uudistuksesta tulee totta, yli puolet kunnan palvelutehtävistä tulee koskemaan koulutusta, varhaiskasvatusta ja sivistyspalveluita.

Toisen asteen ammatillinen koulutus on nyt hyvin suuressa mullistuksessa. Välikysymys on nähtävä yhtenä tapana viime hetken vaikuttamiseen, nyt kun hallitus on saattamassa päätökseen reformiehdotustaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa varmistua siitä, että lakipaketti etenee oikeaan suuntaan.

Hallituksen valitsema linja on vastuuton. On vastuutonta, että ensin päätetään viedä rahat ja vasta sitten katsotaan, mitä voidaan tehdä sisällölle jäljelle jäävillä resursseilla. Tässä tehtiin kardinaalivirhe – ensin olisi pitänyt lyödä lukkoon sisältö ja suuntaviivat.

Toki myös edellinen hallitus piti reformia välttämättömänä, mikä olisi myös merkinnyt resurssien vähentämistä. Mutta tässä on suuri ero. Ainakin Ruotsalainen eduskuntaryhmä otti aivan vakavissaan koulutuslupauksen, jonka kaikki puolueet antoivat eduskuntavaalien alla. Kaikki olivat liikuttavan yksimielisiä, että koulutusta koskeva leikkauspolitiikka on tullut tiensä päähän. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa kovalla kädellä lisää koulutuksen resursseista ikään kuin mitään lupausta ei olisi annettukaan.

Nyt kysynkin: miten hallitus suunnittelee takaavansa käytännössä ammatillisen koulutuksen alueellisen saavutettavuuden?

Ammatillisten oppilaitosten arkipäivässä leikkaukset näkyvät koulutustarjonnan supistumisena, lähiopetuksen vähenemisenä ja valitettavasti voimakkaina henkilöstövähennyksinä. Olemme oikeasti huolestuneita siitä, miten lähiopetus turvataan. Toivomme, että hallitus on todella ottanut huomioon monet lakiluonnoksesta annetut lausunnot.

Hallitus haluaa työelämän mukaan ammatilliseen koulutukseen uudella tavalla. Työelämästä saatu käytännön kokemus on tunnustettava osaamiseksi ja voitava lukea hyväksi ammatillista tutkintoa rakennettaessa. Tämä on paikallaan, mutta tässä haluan korostaa, että tasapainon säilyttäminen muodostuu haasteeksi. Asiahan ei voi olla niin, että lähiopetuksessa ei opeteta kirjanpidon perusteita vain sen vuoksi, että osa opiskelijoista on jo saanut tämän osaamisen työelämässä.

Meidän on tunnustettava, että kyse on suuresta asiasta, joka on hoidettava oikein – siten, että ammatillisesta koulutuksesta tulee yhteispeliä, jossa työelämä on enemmän mukana. Kaikki on pidettävä kehityksessä mukana, ja meidän on huolehdittava siitä, että erityisryhmät eivät jää jälkeen.

Välikysymyksessä haluamme kiinnittää hallituksen huomion erityisesti syrjäytyviin nuoriin miehiin. Vaikka käsitykseni on, että syrjäytyminen tapahtuu tavallisesti jo aiemmin elämässä, ammatillisen koulutuksen mullistus ei saa johtaa siihen, että tämä ilmiö vahvistuu entisestään.

Arvoisa puhemies,

hallituksen vastuulla on taata riittävä alueellinen saatavuus. Eduskuntaryhmämme peräänkuuluttaa myös ymmärtämystä ruotsinkielisille oppilaitoksille ja koulutusohjelmille, jotka ovat usein pieniä ja näin ollen haavoittuvia. Jos haluamme kehittää kaksikielistä Suomea, meidän ei pidä lakaista pois koulutusohjelmia, jotka ainoina Suomessa antavat koulutusta tiettyyn ammattiin ruotsin kielellä.

On helppoa yhtyä kentän huoleen siitä, että uudistus heikentää ennakoitavuutta, joka on tärkeää ammatillista koulutusta suunnitteleville. Hallituksen on syytä vielä kerran miettiä, onko 50 prosenttia perusrahoituksen osalta liian alhainen. Se, että rahoituksen toiset 50 prosenttia on suoriutumiseen ja tulokseen perustuva liikkuva osa, voi tehdä jatkuvuudesta epävarmaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä toivoo, että vastuullisen ministerin lupaus riittävän suuresta joustosta toteutuu, kun nyt viimeistellään lakipakettia. Sillä voidaan pelastaa paljon.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n iskulausetta mukaillen: Suomi hölmistyy, jos hallitus epäonnistuu ammattiopetusuudistuksessaan. Siihen meillä ei ole varaa.