DEBAATTIMEDIA

Victoria Median Politiikkasivut

Keskustan Kärnältä kirjallinen kysymys Ylä-Lapin kuntalaisten maksuttoman kalastusoikeuden palauttamisesta

mikko-vaaka2

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kysyy tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Ylä-Lapin kuntien maksuttoman viehekalastusoikeuden palauttamisesta kuntalaisille.  Eduskunta muutti edellisellä hallituskaudella kalastuslakia siten, että tämä oikeus poistettiin. Lain kokonaisvaikutukset havaittiin vasta jälkikäteen ja muutoksen laajuus tuli kaikille yllätyksenä.

Kärnä perustelee kirjallisessa kysymyksessään, että alueilla eletään perinteisesti luonnon ehdoilla ja sen hyödyntäminen on arkipäivää, mutta valtio rajoittaa merkittävästi olemassa olevia oikeuksia  ilman riittävää yhteiskunnallista keskustelua paikallisen väestön kanssa. Kärnä muun muassa pyytää, että lainvalmistelussa tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti eri lakien yhteisvaikutusta Lapissa.

–          Valtio on yksipuolisilla päätöksillään suojellut suuren osan valtion omista maa-alueista Ylä-Lapissa ja näin käytännössä estänyt paikallisten ihmisten luonnonmukaisen elämäntavan harjoittamisen. Nyt paikallisten hermoja koetellaan jälleen. Valtion uskottavuus ja sen legitimiteetti alueidensa hallintaan on koetuksella, kun asukkaat joutuvat taistelemaan omista perinteisistä oikeuksistaan.

Kärnän mielestä maa- ja metsätalousvaliokunnan tarkoituksena ei edellisellä hallituskaudella ollut nykyisen kaltaisen muutoksen hyväksyminen, koska se toteaa kalastuslaista antamassaan mietinnössä Ylä-Lapin kuntalaisten oikeudeksi kalastuslupien saamisen korvauksetta. Vaikka korvauksettomuuteen ei enää voitaisi palata, tulee valtion Kärnän mielestä osoittaa kohtuuhintaiset kausiluvat Ylä-Lapin kuntalaisille. 

–           Maa- ja metsätalousvaliokunnan nykyisestä kalastuslaista laatimassa mietinnössä todetaan, että Ylä-Lapin kuntalaisilla tulisi olla oikeus saada Metsähallitukselta korvauksetta kalastuslupa kaikissa kolmessa kunnassa sijaitseville valtion vesialueille. Lain tarkoituksena ei siten valiokunnan mukaan ollut Ylä-Lapin kuntien asukkaiden maksuttoman kalastuksen rajoittaminen. Kalastus ja metsästys ovat lappilaisten ooppera ja baletti. Oikeutta niihin ei tule rajoittaa.

Kärnä pohtii kirjallisessa kysymyksessään myös Metsähallituksen oletusta paikallisten maksuttoman kalastusoikeuden jatkamisesta.

–          Näyttää siltä, että lain kokonaisvaikutukset tulivat kaikille osapuolille yllätyksenä. Tästä on osoituksena se, että Metsähallituskin myönsi vanhan käytännön mukaisesti lupia näille vesialueille lain tultua voimaan, ennen kuin karuun todellisuuteen herättiin. 


KIRJALLINEN KYSYMYS

KALASTUSLAIN 10§ MUUTTAMISESTA

Eduskunnan puhemiehelle

Kalastuslakia muutettiin edellisellä hallituskaudella siten, että Ylä-Lapin kuntien kuntalaisten viehekalastusoikeutta rajoitettiin Teno- ja Näätämöjoen vesistön lohen ja taimenen nousualueilla, Tuulomajoen ja Paatsjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueilla sekä Tornion- ja Ounasjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueilla. Paikallisten ihmisten kalastus muutettiin maksulliseksi alueilla, joilla työttömyys on tyypillisesti korkeaa ja palvelut kaukana kansalaisista. Tämän lisäksi liikenneyhteydet ovat usein heikolla tasolla. Vaihtoehtoja luonnonantimien vahvalle hyödyntämiselle ei oikeastaan ole. Metsästys ja kalastus ovat lappilaisten ”ooppera ja baletti”.

Valtio on yksipuolisilla päätöksillään suojellut suuren osan valtion omista maa-alueista Ylä-Lapissa ja näin käytännössä estänyt paikallisten ihmisten luonnonmukaisen elämäntavan harjoittamisen. Nyt paikallisten hermoja koetellaan jälleen. Valtion uskottavuus ja sen legitimiteetti alueidensa hallintaan on koetuksella, kun asukkaat joutuvat taistelemaan omista perinteisistä oikeuksistaan. Samaan aikaan tehdään lakeja ja valtiosopimuksia, kuten Tenon kalastussopimus, jotka rajoittavat elinmahdollisuuksia ja perinteisiä elämäntapoja näillä alueilla. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä arvoja, mutta ne eivät saa olla lakien ainoa näkökulma. Päinvastoin, meidän tulee huomioida monien eri tekijöiden yhteisvaikutus ja pohtia muutoksia myös kohtuullisuuden näkökulmasta. Ylä-lappilaiset ovat osanneet elää osana luontoa jo tuhansia vuosia, eikä paikallisten vapaa kalastusoikeus uhkaa vaelluskalakantojen elinvoimaa millään tasolla.

10.4.2015 hyväksytty kalastuslaki vei paikallisten ihmisten oikeudet omiin vaelluskalajokiinsa ilman heidän hyväksyntäänsä. Oikeuksien heikentäminen merkittävästi ilman kunnollista yhteiskunnallista keskustelua ja pohdintaa muutoksien vaikutuksesta paikallisten elämään ei palvele tarkoitustaan. Muutoksia ei voida sanella ylhäältä ilman, että paikalliset ovat todella sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Jos valtio luo lain, jonka täytäntöönpano koetaan kohtuuttomana, rapauttaa se järjestelmämme uskottavuutta.

Ylä-Lapin kuntien asukkaiden kalastusoikeutta heikennettiin, vaikka todellisia vaikutuksia paikallisten kalastuksesta ei todellisuudessa edes tunneta. Pelkkä kalastusoikeuksien kiristäminen ei pelasta vaelluskaloja. Samaan aikaan on yleisesti tunnustettu, että suurin vaelluskalakantoihin vaikuttava tekijä on vesivoima ja padot jokialueilla. Näiden haittojen kompensointiin valtiolla ei menneinä vuosina ole ollut mitään mielenkiintoa. Onkin tärkeää, että Juha Sipilän hallitus on ensimmäistä kertaa koskaan nostanut valjastettujen jokien vaelluskalakannat luontopolitiikkansa kärkeen ja osoittanut myös määrärahoja hankkeille, joilla tuetaan näiden kantojen palauttamista. Siltikin näyttää, että vesivoimayhtiöt tarvitsevat nykyistä suurempaa ohjausta velvoitteidensa täysimääräiseksi toteuttamiseksi.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan nykyisestä kalastuslaista laatimassa mietinnössä (MmVM 31/2014 vp – HE 192/2014 vp) todetaan, että Ylä-Lapin kuntalaisilla tulisi olla oikeus saada Metsähallitukselta korvauksetta kalastuslupa kaikissa kolmessa kunnassa sijaitseville valtion vesialueille. Lain tarkoituksena ei valiokunnan mukaan ollut Ylä-Lapin kuntien asukkaiden maksuttoman kalastuksen rajoittaminen. Näyttääkin siltä, että lain kokonaisvaikutukset tulivat kaikille osapuolille yllätyksenä. Tästä on osoituksena se, että Metsähallituskin myönsi vanhan käytännön mukaisesti lupia näille vesialueille lain tultua voimaan, ennen kuin todellisuuteen herättiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin maa- ja metsätalousministeriö aikoo ryhtyä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisten maksuttoman kalastuksen palauttamiseksi Teno- ja Näätämöjoen vesistön lohen ja taimenen nousualueilla, Tuulomajoen ja Paatsjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueilla sekä Tornion- ja Ounasjoen vesistöjen lohen ja taimenen nousualueilla? Mikäli maksuttoman kalastusoikeuden palauttaminen todetaan mahdottomaksi, millaisiin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyä paikkakuntalaisten asettamiseksi etusijalle kalastuslupien myöntämisessä kuten Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma edellyttää?

Helsingissä 2.5.2017

Mikko Kärnä /kesk

 

YHTEYDENOTOT

Victoria Media/ Kerttu Vali
Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka
Puh/SMS: 040-5563129
email: debaattilehti(@)victoriamedia.fi
Gmail: debaattimedia(@)gmail.com
Yahoo: debaattimedia(@)yahoo.com

Debaattimedia Somessa

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 erikoissivut. Kilkkaa kuvasta sivuille.

PRSIDENTINVAALIT 2018

PRSIDENTINVAALIT 2018