DEBAATTIMEDIA

Victoria Median Politiikkasivut

Mats Nylund (RKP) puolivälitarkastelusta: Riittääkö hallituksen korien sisältö

Nylund, Mats r

Lopputulos on lievästi positiivinen, mutta melko vaatimaton. Näin toteaa Mats Nylund (RKP) ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnan keskustelussa Sipilän hallituksen puolivälitarkastelusta keskiviikkona.

– Puhutaan kauniisti eri koreista – osaamisen, kasvun, työllisyyden, uudistumisen ja turvallisuuden koreista. Mutta riittäkö korien sisältö, Nylund kysyy.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä olisi toivonut selkeämpiä linjauksia työmarkkinoiden uudistamisesta ja pienyrittäjyyteen kannustamisesta. Pidemmän päälle Suomen on myös vahvistettava työvoiman tarjontaa, mitä Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg korosti Suomi-raportissaan, jonka hän teki pari vuotta sitten yhdessä Juhana Vartiaisen kanssa.

– Onko hallitus tietoisesti unohtanut tämän raportin? Meidän pitäisi välittömästi poistaa ulkomaista työvoimaa koskeva tarveharkinta. Erityisesti uudet startup-yritykset ovat vaatineet tätä.

Nylund epäilee hallituksen kaavailut, että soten säästövaikutus tulee olemaan kolme miljardia. Hän painottaa, että valinnanvapauslainsäädännöllä täytyy turvata pienten terveysyritysten ja kolmannen sektorin rooli.

– Tämä on tärkeää myös työllisyysnäkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollostamme ei saa tulla suurten terveysjättien temmellyskenttää – tässä hallituksen on otettava vastuunsa eikä olla naiivi.


Lähetekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta 2018 – 2021

Ryhmäpuheenvuoro 3.5.2017, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, Mats Nylund

(muutoksia mahdollisia puhuttaessa)

Arvoisa puhemies,

Sipilän hallitus on pitänyt hallitusohjelmansa puolivälitarkastelun ja päivittänyt julkisen talouden suunnitelman. Lopputulos on lievästi positiivinen mutta melko vaatimaton.

On selvästi nähtävissä, että Perussuomalaisten surkea ja Keskustan kovin heikko tulos kunnallisvaaleissa on saanut hallituksen hyvin varovaiseksi – jollei nyt suorastaan lamaantuneeksi.

Hallituksen tärkein tavoite, työpaikkojen lisääminen ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jää saavuttamatta siitä huolimatta, että suhdanteet ovat nyt kääntyneet parempaan suuntaan. Useimpia merkittäviä päätöksiä, joita asiantuntijoiden mukaan tarvittaisiin tavoitteeseen pääsemiseksi, on lykätty tai pantu kokonaan jäihin.

Työmarkkinoiden uudistamisesta ja paremmista mahdollisuuksista paikalliseen sopimiseen ei tullut mitään.

Perhepolitiikan uudistamisesta ei tullut mitään, vaikka on olemassa hyviä malleja, jotka sekä parantaisivat naisten asemaa työmarkkinoilla, että lisäisivät miesten mahdollisuuksia olla pidempään lastensa kanssa kotona niiden ollessa pieniä.

Rohkeista veropäätöksistä, jotka pienentäisivät Suomessa työn verotukseen kohdistuvaa äärimmäisen korkeaa veropainetta, ei tullut niistäkään mitään. Ja tässä onkin kysyttävä hallitukselta: miksi ette tartu tilaisuuteen, joka nyt tarjoutuu?

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että sote- ja maakuntauudistus merkitsee verojärjestelmämme perinpohjaista muutosta. Eikö pitäisi tarttua tilaisuuteen ja tehdä samanaikaisesti tämän muutoksen kanssa muita veropäätöksiä, jotka ovat järkeviä ja pienentävät meillä työhön kohdistuvaa ankaraa verotusta?

Arvoisa puhemies,

hallitukselle on annettava kiitosta päivähoitomaksujen alentamisesta, jotka vähentävät kannustinloukkuja. Hyvää on myös resurssien ohjaaminen varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen ja tasa-arvon vahvistamiseen maamme peruskouluissa samoin kuin panostukset nuorisoon.

Myös opintotuen huoltajakorotus on tervetullut, vaikka se ei riitäkään kompensoimaan opintotuen aiempia leikkauksia. Samaa voidaan sanoa panostuksista Tekesiin ja Suomen Akatemiaan – ne ovat aivan välttämättömiä, mutta eivät korvaa aiempia koulutusresurssien voimakkaita leikkauksia.

Vaikka me kaikki tiedämmekin, että hallituksen toimintasuunnitelma on riittämätön, hallitus on paketoinut toimenpiteet siten, että ne näyttävät hyviltä. Puhutaan kauniisti eri koreista – osaamisen, kasvun, työllisyyden, uudistumisen ja turvallisuuden koreista. Mutta riittäkö korien sisältö?

Ruotsalainen eduskuntaryhmä olisi toivonut selkeämpiä linjauksia työmarkkinoiden uudistamisesta ja pienyrittäjyyteen kannustamisesta. Pidemmän päälle Suomen on myös vahvistettava työvoiman tarjontaa, mitä Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg korosti Suomi-raportissaan, jonka hän teki pari vuotta sitten yhdessä Juhana Vartiaisen kanssa. Onko hallitus tietoisesti unohtanut tämän raportin?

Meidän pitäisi välittömästi poistaa ulkomaista työvoimaa koskeva tarveharkinta. Erityisesti uudet startup-yritykset ovat vaatineet tätä. Sen sijaan hallitus laatii laskelmiaan, jotka lähtevät maahanmuuton vähenemisestä. On surullista ja täydellinen harhaluulo kuvitella, että suljetumpi Suomi voisi tarjota enemmän hyvinvointia ja turvaa.

Arvoisa puhemies,

Hallituksella on ollut kunnianhimoiset tavoitteet työllisyysasteen noususta ja sote-uudistuksen tuomista säästöistä. Nyt puoliväliriihessä ei tullut merkittäviä toimenpiteitä työllisyyttä ajatellen ja soten tietojärjestelmiin tullaan laittamaan neljän vuoden aikana miljardi euroa rahaa. Soteen satsattava raha on välttämätön mutta samalla puhutaan, että soten säästövaikutus tulee olemaan kolme miljardia.

En ole varmasti yksin, kun sanon, että tämä kaikki tuntuu vähän oudolta. Sanotaan, että työllisyys kasvaa ja saamme miljardiluokan säästöt mutta asiantuntijat sanovat, että tämä on lähinnä utopiaa.

Hyvä hallitus, miten te olette laskeneet, että tämä yhtälö oikein toimii?

Arvoisa puhemies,

erityisesti mitä tulee hallituksen suureen uudistukseen, sote-uudistukseen, vaakalaudalla on paljon, myös rahoituksellisesti. Kun hallitus, sikäli kuin oikein ymmärrän ensi viikolla, antaa ehdotuksensa valinnanvapausmallista, myös pienten ja keskisuurten yritysten rooli on turvattava. Onkin katastrofi – toistan: katastrofi – jos lainsäädännöllä ei suojella pieniä terveysyrityksiä ja kolmatta sektoria.

Sosiaali- ja terveydenhuollostamme ei saa tulla suurten terveysjättien temmellyskenttää – tässä hallituksen on otettava vastuunsa eikä olla naiivi.

Pääministeri sanoi puoliväliriihen jälkeen, että hallitus saavuttaa taloutta koskevat tavoitteensa, jos talous kasvaa kaksi prosenttia. Optimisten perussävy on hyvä, mutta tiedämme valtiovarainministeriön ennustavan selvästi alhaisempaa kasvua.

Mutta jos Suomi ylittäisi ennusteet, meillä on oltava selkeä strategia olennaisissa tulevaisuuskysymyksissä. EU:n jätedirektiivin ja materiaalinkierrätysteollisuuden odotetaan luovan tuhansia uusia työpaikkoja.

Jakamistalous on myös tulevaisuuden sana. Jakamistalouden suosio kasvaa jatkuvasti, mutta lainsäädäntö ei pysy perässä. Suomen tulisi olla proaktiivisempi lainsäädäntönsä uudistamisessa siten, että pelisäännöt ovat selvät.

Meidän on panostettava uusiin aloihin. Suomen talouskehitys on pitkälti riippuvainen siitä, miten yritykset osaavat hyödyntää innovaatioita ja uutta tutkimusta. Muun muassa energiasektorin voimakas muutos ja Pariisin ilmastosopimus luovat paljon potentiaalia ympäristöteknologiassa ja cleantechissä, joita meidän pitää hyödyntää entistä paremmin.