DEBAATTIMEDIA

Victoria Median Politiikkasivut

VAS Anderssonin terveiset kehysriihelle: Talouden piristymisen tulee näkyä myös pienituloisten arjessa

fPUcEbM__400x400

Vasemmistoliiton mielestä talouden piristymisen tulee näkyä myös pienituloisten arjessa. Talouden piristyessä on myös oikea aika tehdä Suomen elinkeinorakennetta uudistavia ja osaamispääomaa vahvistavia päätöksiä.

Vasemmistoliitto julkisti maanantaina omat vaatimuksensa hallituksen kehysriihelle. Puolue haluaa parantaa pienituloisten asemaa purkamalla kela-indeksien jäädytyksen, perumalla työttömyysturvan aktiivimallin sekä luopumalla työvoimapoliittisista karensseista.

– Talouskuriin vetoava hallitus on käyttänyt valtavia summia rikkaita suosiviin veronalennuksiin ja uusiin tehottomiin yritystukiin. Meidän mielestämme talouden piristymisen tulee näkyä myös pienituloisten arjessa. Kun talous ja työllisyys vihdoin kasvavat, on oikeudenmukaisen politiikan aika, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Toinen tärkeä vasemmistoliiton tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen. Vasemmistoliitto pidentäisi oppivelvollisuusikää 18 vuoteen, laajentaisi esiopetusta ja palauttaisi oikeuden subjektiiviseen päivähoitoon.

– Lyhytnäköiseen ja talouden pitkän aikavälin kehitystä vaarantavaan politiikkaan ei ole enää varaa. Koulutuksellisen eriarvoistumiskehityksen kääntäminen on Suomen tulevaisuuden ja ihmisten tasa-arvon kannalta keskeisin kysymys, Andersson sanoo.

– Panostukset varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi sekä oppivelvollisuusiän pidentäminen eivät voi odottaa tulevaa hallitusta, vaan päätöksiä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan jo nyt, Li Andersson vaatii.

Lisäksi vasemmistoliitto vaatii kehysriiheltä ympäristölle haitallisten yritystukien karsimista ja varojen suuntaamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sekä energia- ja ilmastostrategian toimeenpanon tehostamista.

–Tämä on keskeistä Suomen elinkeinorakenteen uudistumisen, uuden työn synnyn ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, Li Andersson painottaa.

Vasemmistoliiton esitykset kehysriiheenOn oikeudenmukaisuuden aika!  

Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta hallitus ei ole ollut valmis muuttamaan pienituloisia kurittavaa ja taloudellisesti lyhytnäköistä politiikkaansa. Samalla kun talousennusteissa puhutaan suhdannehuipusta, on hallitus pitänyt kiinni perusturvaetuuksien leikkauksista ja syventänyt työttömien ahdinkoa aktiivimallilla, joka kurittaa myös monia pitkäaikaissairaita ja työkyvyttömiä kansalaisia.

Leikkauspäätöksistä ovat kärsineet eniten työelämän ulkopuolella olevat pienituloiset, kuten eläkeläiset, opiskelijat ja pitkäaikaistyöttömät. Kansainvälisen suhdannekäänteen aikaansaama työllisyyskasvu ei auta työelämän ulkopuolelle jääneitä, ja hallituksen politiikan välittömänä seurauksena onkin ollut köyhyyden syventyminen ja myös lapsiperheköyhyyden kasvu.

Talouskuriin vetoava hallitus on käyttänyt valtavia summia rikkaita suosiviin veronalennuksiin ja uusiin tehottomiin yritystukiin. Vasemmistoliiton mielestä talouden piristymisen tulee näkyä myös pienituloisten arjessa. On oikeudenmukaisemman politiikan aika.

Nyt on oikea hetki tehdä myös Suomen elinkeinorakennetta uudistavia ja osaamispääomaa vahvistavia päätöksiä. Koulutuksellisen eriarvoistumiskehityksen kääntäminen on Suomen tulevaisuuden ja ihmisten tasa-arvon kannalta tärkein kysymys. Osaamisen parantaminen ja resurssien suuntaaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on keskeistä myös Suomen elinkeinorakenteen uudistumisen, uuden työn synnyn ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Lyhytnäköiseen ja talouden pitkän aikavälin kehitystä vaarantavaan politiikkaan ei ole enää varaa. Panostukset varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi sekä oppivelvollisuusiän pidentäminen eivät voi odottaa tulevaa hallitusta, vaan päätöksiä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan tässä ja nyt.

  1. Karsitaan ympäristölle haitallisia yritystukia ja panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Vasemmistoliiton tavoitteena on yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat talouden ekologista rakennemuutosta ja uuden työn syntymistä.

Yritystukia tarkastellen parlamentaarisen työryhmän epäonnistuminen oli suuri pettymys. Suomessa maksetaan niin suoria kuin epäsuoria yritystukia, joista osa on sekä ilmastotavoitteiden vastaisia että elinkeinorakenteen uudistumista jarruttavia.

Vasemmistoliiton yritystukiremontti karsii ympäristölle haitallisia ja taloudellisesti tehottomia tukia, joille ei ole kestäviä yhteiskunnallisia perusteita. Osa näin saaduista säästöistä kohdennetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen. Näin voidaan panostaa esimerkiksi kiertotalouteen, resurssi- ja energiatehokkuuteen sekä yleisesti tuottavuutta ja jalostusarvoa parantaviin hankkeisiin. Vasemmistoliitto pitää yritystukiremontin tavoiteltavana mittakaavana noin 500 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä.

Esimerkkejä vasemmistoliiton uudistuksista (euroa):

  • Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta luopuminen: +27 miljoonaa
  • Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveropalautuksen kohtuullistaminen: +69 miljoonaa
  • Maatalouden energiaveropalautuksen kohtuullistaminen: +21 miljoonaa
  • Kaivosten sähköverokannan nosto: +21 miljoonaa
  • Turpeen veron korotus 1,5 eurolla megawattitunnilta. Turpeen verotasolla on suora kytkentä metsähakkeen tuen määrään sähköntuotannossa. Nostettaessa turpeen veroa 1,5 eurolla megawattitunnilta metsähaketuen määrä alenisi nykyisillä tuotantomäärillä noin 4,5 miljoonaa euroa. Vaikutus yhteensä: +17,5 miljoonaa
  • Metsälahjavähennyksestä luopuminen: +18 miljoonaa
  • Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kivihiilen verotaso nosto + 19 miljoonaa euroa.
  • Säästöt näistä yhteensä: 192,5 miljoonaa
  • Vasemmistoliiton lisäpanostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan: +125 miljoonaa
  • Korkeakoulujen rahoitukseen +72 miljoonaa
  1. Korotetaan vähimmäisturvaa ja parannetaan pienituloisten toimeentuloa

Hallitus on leikannut kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia 0,85 prosentilla ja jäädyttänyt indeksikorotukset. Vasemmistoliiton esittää näiden, esimerkiksi työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kansan- ja takuueläkkeeseen, sairauspäivärahoihin sekä vammaistukeen kohdistuvien leikkausten perumista ja etuuksien korottamista.

Etuusleikkausten peruminen maksaa noin 250 miljoonaa euroa. Uudistuksen rahoittamiseksi vasemmistoliitto esittää listaamattomien yritysten osinkojen epäreilun suosimisen lopettamista. Tämä toteutetaan laskemalla verovapaiden osinkojen raja (ns. normaalituottoraja) kahdeksasta kolmeen prosenttiin. Uudistus lisää verotuloja noin 300 miljoonalla eurolla.

  1. Perutaan aktiivimalli ja poistetaan työnhakijoita rankaisevat karenssit

Kansaneläkelaitoksen julkaisemat ennakkotiedot osoittavat, että aktiivimalli ei toimi halutulla tavalla, vaan leikkaa jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten perusturvaa. Kelan mukaan aktiivimalli leikkaa useamman kuin joka toisen Kelan maksamien työttömyysturvaetuuksien saajan perusturvaa noin 30 eurolla. Aktiivimalli pahentaa työttömyysturvan jo valmiiksi monimutkaista byrokratiaa ja rankaisee monia työnhakijoita heidän aktiivisuudestaan huolimatta.

Vasemmistoliitto esittää aktiivimallin perumista ja sen korvaamista uudistuksella, jolla poistetaan työvoimapoliittiset karenssit. Karenssijärjestelmän tilalle ehdotetaan järjestelmää, jossa henkilö olisi työttömyysturvan piirissä aina täyttäessään sen ehdot. Rangaistusluonteiset karenssit olisi mahdollista korvata varoitusmenettelyllä ja maksatuksen väliaikaisella keskeyttämisellä.

Byrokratiaa ja toimeentulotukiriippuvuutta kasvattavien toimenpiteiden tilalle tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kolmannen sektorin palkkatukirahojen käyttöä rajoittava keinotekoinen kiintiö tulee poistaa ja edelliseltä vuodelta siirtyvien määrärahojen lisäksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden resursseja tulee lisätä 35 miljoonalla.

  1. Pidennetään oppivelvollisuutta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on keskeinen edellytys ihmisen työllistymismahdollisuuksille ja vaikuttaa siten laajemmin heidän tuloihinsa ja hyvinvointiin. Pelkän perusasteen varassa olevien työttömyys on selvästi yleisempää kuin keskiasteen ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden. Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus.

Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen olisi iso panostus koulutuksellisen tasa-arvoon. Vasemmistoliiton uudistuksen myötä myös toisen asteen opiskelumateriaalit olisivat maksuttomia, ja koulutustakuu toteutuisi jokaisen nuoren kohdalla.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen maksaa OAJ:n laskelmien mukaan noin 50 miljoonaa euroa ja opetusmateriaalien maksuttomuus noin 35 miljoonaa.

  1. Taataan kaikille mahdollisuus varhaiskasvatukseen

Vasemmistoliitto palauttaisi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja laajentaisi esiopetuksen koskemaan myös viisivuotiaita.

Nämä uudistukset tukisivat tavoitetta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostosta ja parantaisivat lasten yhdenvertaisuutta. Lasten oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ei saa olla riippuvainen vanhempien työmarkkina-asemasta. Esiopetuksen laajentaminen tukee varhaista oppimista ja edesauttaa oppimista tulevaisuudessa.

Oppivelvollisuuden pidentäminen sekä esiopetuksen laajentaminen maksaisi arviolta noin 120 miljoonaa euroa. Uudistus olisi mahdollista rahoittaa esimerkiksi perumalla suurituloisia suosiva ja taloudellisesti heikosti perusteltu yrittäjävähennys.

  1. Tehostetaan energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmaston lämpenemisen sopeutumiseen on panostettava nyt, kun lämpeneminen on vielä mahdollista rajata Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Syksyllä julkaistava IPCC:n raportti ja Puolan COP-kokouksen lopputulema merkitsevät hyvin todennäköisesti päästövähennystavoitteiden selkeää kiristämistä globaalisti, EU:ssa ja Suomessa.

Suomen tulee tavoitella hiilipäästöjen ja -poistojen tasapainoa ja siirtymistä hiilinegatiivisuuteen viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaisesti. Ensivaiheessa Suomen tulee kiristää päästösitoumustaan vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitetasoa. Suomen tulee ajaa myös EU:ssa tiukempia päästörajoja.

Vasemmistoliitto vähintään kaksinkertaistaisi energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon varatun 25 miljoonan euron vuotuisen määrärahan. Lisätoimet kannattaa kohdentaa vaikuttaviin keinoihin, kuten liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseen. Strategian toimeenpanossa on huomioitava eri alueiden ja elinkeinojen erityispiirteet.

Lisärahoitusta tarvitaan muun muassa joukkoliikenteen kehittämiseen suurilla kaupunkiseuduilla ruuhkamaksujen käyttöönoton yhteydessä, joukko- ja kutsuliikenteen parantamiseen maaseudulla ja paikalliskeskuksissa, sähkö- ja biokaasuautojen lataus- ja tankkausverkoston laajentamiseen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämiseen raskaassa liikenteessä.

Maataloudessa tärkeää on viljelykäytäntöjen kehittäminen ja levittäminen eloperäisten maiden multavuuden parantamiseksi sekä maatilojen bioenergiahankkeiden tukeminen.

YHTEYDENOTOT

Victoria Media/ Kerttu Vali
Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka
Puh/SMS: 040-5563129
email: debaattilehti(@)victoriamedia.fi
Gmail: debaattimedia(@)gmail.com
Yahoo: debaattimedia(@)yahoo.com

Debaattimedia Somessa

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 erikoissivut. Kilkkaa kuvasta sivuille.

PRSIDENTINVAALIT 2018

PRSIDENTINVAALIT 2018