DEBAATTIMEDIA

Victoria Median Politiikkasivut

Kansanedustaja Mika Raatikainen (ps): Suomi 100 vuotta – aika purkaa asekätkentätuomiot!

oqVgdX24

Jatkosodan jälkeen Suomessa hajasijoitettiin aseita siltä varalta, että Neuvostoliitto olisi miehittänyt koko maan tai osia siitä. Tekohetkellä Suomen lain mukaan hajavarastointi tai myöhemmin termiksi tullut asekätkentä ei ollut lainvastaista toimintaa, koska Suomen armeija sai käyttää keskitettyä tai hajautettua varastointijärjestelmää halunsa mukaan. Olot Suomessa olivat Moskovan välirauhan jälkeen epävakaat ja pelko neuvostohyökkäyksestä oli läsnä koko ajan.

Aseiden hajasijoittelu osoitti, että lähes toivottomassa tilanteessakin suomalaiset olivat valmiita puolustamaan maataan. Tarkoituksena ei ollut hyökkäyssota, vaan puolustautuminen ja sissisodankäynnin aloittaminen miehityksen sattuessa. Asekätkentä oli maanpuolustuksen kannalta tärkeä operaatio, joka ei siis ollut lainvastainen. Myöhemmin poliittinen painostus johti siihen, että asekätkentä vaadittiin tuomittavaksi. Prosessia hidasti kuitenkin se, ettei ollut olemassa lakia, jonka pohjalta syytteet olisi voitu nostaa. Oli laadittava taannehtiva laki. Pekkalan hallitus antoi elokuussa 1946 eduskunnalle esityksen “Laiksi aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa”. Presidentti Paasikivi allekirjoitti asekätkentälain 24.1.1947, mikä oli kaksi ja puoli vuotta ensimmäisistä pidätyksistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ehdotti mietinnössään hallituksen esittämään lakiin useita muutoksia, mm. että syyteoikeus rikoksiin olisi rauennut vuoden 1947 lopussa. Asian toisessa käsittelyssä 14. tammikuuta 1947 eduskunta hyväksyi asekätkentälain ja julisti sen kiireelliseksi. Taannehtivan lain mukaisen tuomion sai kaikkiaan 1 488 henkilöä. Henkilöt, jotka osallistuivat aseiden hajavarastointiin, kokivat itse tehneensä isänmaallisen velvollisuutensa ja he pitivät asekätkentää sodan jatkotoimenpiteenä.

Hovioikeuden emerituspresidentti Erkki Rintala on sanonut, että sotien jälkeiset asekätkentätuomiot tulisi purkaa, jotta Suomessa säilyisi oikeusvarmuus. Hän on sanonut myös, että ei voida myöhemmin määrätä, mikä on ollut kiellettyä. Asekätkentätuomioista on n. 70 vuotta, mutta ne ovat edelleen voimassa. Puolustusministeri Elisabet Rehn palautti aikanaan asekätkijöiden kunnian, mutta se ei poista tuomiota. Tuomio voidaan poistaa vain uudella oikeuden antamalla tuomiolla. Vapauttava tuomio palauttaa kunnian automaattisesti. Uuden vapauttavan tuomion antaminen ja aikaisemman vääryyden korjaaminen tässä tapauksessa riippuu poliittisesta tahdosta, muistuttaa kansanedustaja Raatikainen. Hänen mielestään nyt kun Suomi täyttää 100 vuotta, olisi kunniakasta antaa tunnustus myös asekätkijöinä tuomittujen uhrautuvasta isänmaallisesta työstä. Hän on tehnyt asiasta tänään 4.12.2017 hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy:

 aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin aikoinaan asekätkentään osallistuneiden tuomioiden purkamiseksi ja siten viimeinkin tunnustaa heidän uhrautuva työnsä Suomelle?

YHTEYDENOTOT

Victoria Media/ Kerttu Vali
Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka
Puh/SMS: 040-5563129
email: debaattilehti(@)victoriamedia.fi
Gmail: debaattimedia(@)gmail.com
Yahoo: debaattimedia(@)yahoo.com

Debaattimedia Somessa

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 erikoissivut. Kilkkaa kuvasta sivuille.

PRSIDENTINVAALIT 2018

PRSIDENTINVAALIT 2018