Valeuutisten torjunnasta raportin Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokouksen tehnyt kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) korostaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden vastuuta taistelussa vääristeltyjä tietoja ja propagandaa vastaan.

“Yleisradioyhtiöt voisivat ottaa päätehtäväkseen jämäkän johtovastuun valeuutisten torjumiseksi. Kunnianhimoista faktantarkistusta ja laatujournalismia tehdään toki muuallakin, mutta yleisradioyhtiöt ovat monessa maassa hyvin resurssoituja ja riippumattomia”, Honkonen sanoo.

Hän esitteli raporttinsa “Public service media in the context of disinformation and propaganda” yleiskokouksessa keskiviikkona. Raportissa käytettyjen ja tutkijoiden suosimien termien kuten disinformaation, propagandan ja tiedon epäjärjestyksen (information disorder) sijaan Honkonen puhuu mieluummin valeuutisista, koska sana on kaikkien tuntema.

“Kannustan yleisradioyhtiöitä kehittelemään myös tapoja valistaa ja kouluttaa yleisöä valeuutisten tunnistamiseen ja lähdekritiikkiin.  Kenties myös tekoälystä tulee jatkossa olemaan apua faktantarkistuksessa”, Honkonen toivoo.

Raporttiaan varten Honkonen tutustui muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n faktantarkistusmenetelmiin ja vaikuttui siitä, miten paljon resursseja yhtiö käyttää luotettavuutensa turvaamiseksi ja myös yleisön medialukutaidon parantamiseksi.

“Tutustuin Suomessa myös Ylen valeuutisten vastaiseen työhön ja Ylen journalismin akatemiaan, joissa tehdään vaikuttavaa työtä”, hän kertoo.

Honkonen toivoo, että kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ymmärtävät, kuinka tärkeää demokratian kannalta on, että ihmiset voivat luottaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöihin ja että valtiot turvaavat yhtiöiden rahoituksen.

“Julkisen vallan pitäisi tukea myös valeuutisiin ja propagandaan liittyvää tutkimusta, jotta ymmärtäisimme paremmin niiden vaikutusmekanismit. Valeuutisilla halutaan vaikuttaa vaalituloksiin, horjuttaa kansalaisten luottamusta, kärjistää yhteiskunnallista keskustelua ja lietsoa epäjärjestystä, mikä kaikki syövyttää demokraattisia yhteiskuntiamme sisältäpäin.”

“Vapaa ja totuuteen pyrkivä media ei ole vihollinen vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Siksi olemme vakavan asian äärellä”, hän päätti.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa http://www.assembly.coe.int/

Raportti “Public service media in the context of disinformation and propaganda”:
http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-DocDetails-EN.asp?fileid=25230&lang=2