Nuorten asenteet demokratiaa kohtaan ovat myönteisiä ja nuoret arvostavat sitä. Vuoden 2018 Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten käsityksiä omista mahdollisuuksistaan ja keinoistaan vaikuttaa yhteiskunnassa. Nuorisobarometri osoittaa, että nuorten kiinnostus politiikkaan on kasvanut: Vuoden 2018 kyselyssä politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostuneiden osuus on suurempi (61 %) ja vastaavasti kokonaan välinpitämättömien osuus pienempi (8 %) kuin kertaakaan aiemmin yli 20 vuoden seuranta-aikana.  Myös poliittisessa toiminnassa mukana olleiden määrä on kasvanut erityisesti alle 20-vuotiaiden ryhmässä. ”Demokratian on pelätty rikkoutuneen. Tämän Nuorisobarometrin valossa ainakaan nuorten uskosta vaikuttamiseen ja halusta toimia asioiden muuttamiseksi ei tarvitse olla huolissaan”, toteaa Nuorisobarometrin toimittaja Elina Pekkarinen.

Usko etenkin ulkoparlamentaariseen vaikuttamiseen on kasvussa

Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina nuoret pitävät ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista. Huomionarvoista on, että ostopäätöksillä vaikuttamista tehokkaana pitävien osuus on kasvanut vuoden 2013 alle kolmanneksesta 57 prosenttiin. Myös poliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa tai nettifoorumeilla tehokkaana vaikuttamiskeinona pitävien osuus on kasvanut.

Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt, mutta nuorten poliittinen osallistuminen vaihtelee koulutustason mukaan

Nuoret osallistuvat vaikuttamiseen monin eri tavoin. Nuorisobarometrin vastaajat olivat osallistuneet eniten äänestämällä (79 %), ostopäätöksillä (77 %) ja poliittisista asioista keskustelemalla (37 %). Myös usko ostopäätöksillä vaikuttamisen voimaan on lisääntynyt: ostopäätöksillä vaikuttaneiden osuus on noussut huomattavasti verrattuna vuoteen 2013, jolloin vain 60 prosenttia oli joskus vaikuttanut ostopäätöksillä. Myös muut niin kutsutut ulkoparlamentaariset vaikuttamisen keinot, kuten mielenosoituksiin ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan poliittiseen keskusteluun osallistuminen, ovatkin vahvistuneet etenkin politiikasta kiinnostuneiden nuorten parissa. Näiden nuorten keskuudessa myös perinteiset vaikuttamisen muodot ovat suosittuja.

“Nuorisobarometri ei tue ajatusta vaikuttamisen ”buffet-pöydästä”, jossa nuoret valitsisivat itselleen sopivimman osallistumisen muodon. Vaikuttaminen kasautuu samoille nuorille”, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Tomi Kiilakoski.

Nuorten poliittinen osallistuminen vaihtelee koulutustason mukaan. Korkeakoulutetut ovat muita aktiivisempia äänestäjiä ja järjestöosallistujia, kun taas esimerkiksi kokonaan vailla koulutusta olevat vaikuttavat muita useammin osallistumalla sosiaalisessa mediassa tapahtuviin keskusteluihin ja jättämällä äänestämättä.

Eurooppamyönteinen sukupolvi suhtautuu positiivisesti kansainväliseen liikkuvuuteen ja konfliktinratkaisun taitojen kehittämiseen

Nuorisobarometrin mukaan kaksi kolmannesta nuorista kokee Euroopan unionin jäsenyydestä olleen Suomelle hyötyä, minkä lisäksi nuoret luottavat EU:n selvästi aiempaa enemmän. Tämä kuvastaa hyvin nuorten eurooppamyönteisyyttä. Lisäksi nuoret kokevat, että heillä on paljon yhteistä muiden eurooppalaisten nuorten kanssa. Vaikka tulokset ovat Euroopan tulevaisuuden kannalta voittopuoleisesti myönteisiä, noin joka kolmannen nuoren mielestä Euroopan yhdentyminen on jo nyt mennyt liian pitkälle.

Nuorisobarometrin tulokset osoittavat myös, että valtaosa nuorista on yhä suvaitsevaisempia ja maahanmuuttomyönteisempiä. Joka kolmas nuori haluaisi Suomeen enemmän ulkomaalaisia. Lisäksi 96 prosenttia vastaajista kokee tärkeäksi, että ihmiset voivat matkustaa vapaasti ja tutustua toisiin kulttuureihin. Samalla nuoret kantavat huolta globaaliin liikkuvuuteen liittyvistä haasteista. Vastausten perusteella suhtautumista maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin voi pitää kokonaisuutena varsin maltillisena tai myönteisenä.

”Myönteinen tulos on myös se, että jopa 80 prosenttia nuorista vastaajista piti rauhaa tahdon asiana ja lähes 90 prosenttia halusi oppia lisää konfliktinratkaisun taitoja. Näyttää siis siltä, että nuoret itse pitävät konfliktinratkaisua keskeisenä seikkana, johon aikuisyhteiskunnan on heitä valmistettava”, toteaa Kiilakoski.

Epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset jyrkässä kasvussa, kuitenkin optimismi kasvaa

Yhä useampi nuori kokee ilmastonmuutokseen, maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja kansainväliseen terrorismiin liittyvää epävarmuutta. Näihin globaalin mittakaavan ilmiöihin liittyvä epävarmuus on kymmenessä vuodessa lisääntynyt jyrkästi: esimerkiksi erittäin paljon turvattomuudentunteita ilmastonmuutoksen vuoksi kokevien osuus on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Siksi on ehkä yllättävää, että maailman tulevaisuuteen suhtaudutaan keskimäärin aiempaa optimistisemmin.

”Epävarmuus tai huoli ei siis välttämättä johda pessimismiin, mikä näyttää myönteiseltä asialta paitsi yksilöllisestä näkökulmasta myös vaikuttamistoiminnan kannalta. Nuoret, jotka kantavat huolta maailman tilasta, kuten kansainvälisestä poliittisesta tilanteesta tai ilmastonmuutoksesta, ovat nimittäin muita todennäköisemmin myös aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttaja”, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemi.

Suomalaisessa yhteiskunnassa nuoret kokevat suhteellisen paljon epävarmuutta nuorten syrjäytymisen (60 %), rasistisen väkivallan (46 %), hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden (45 %) ja suomalaisten eriarvoistumisen (41 %) takia.

Erittäin optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten määrä on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna, samoin nuoret suhtautuvat maailman tulevaisuuteen ylipäätään optimistisemmin kuin aikaisemmin.

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita monipuolisesti valaiseva tutkimussarja. Vuoden 2018 Nuorisobarometri perustuu 1901 puhelinhaastatteluun. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.  Nuorisobarometri tarttuu nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin vaihtuvilla teemoilla, mutta toistaa joitain tutkimuskysymyksiä säännöllisesti. Vuosittain samanlaisina toistuvat kysymykset mahdollistavat muutosten seuraamisen ja ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Vuoden 2018 barometrin teemana oli valta ja vaikuttaminen.

Julkaisun tiedot

Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) (2019) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018.

ISBN 978-952-7175-82-8 (nid.), ISBN 978-952-7175-83-5 (PDF). Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 216, Kenttä, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 140, Kenttä, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2489-9461 (painettu), nro 60, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2489-947X (verkkojulkaisu), nro 60, s. 210, 28 euroa

Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta: www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa

Nuorisobarometri on luettavissa julkaisupäivästä lähtien maksutta osoitteessa: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri.