Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jättänyt vastalauseen kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon. Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen epärealistisia talousnäkymiä, joiden päälle hallitusohjelma on rakennettu. Lisäksi perussuomalaiset tekivät lisätalousarvioon lukuisia muutosesityksiä, joista äänestetään perjantaina.

– Suomen bruttokansantuotteen kasvuennuste tarkentui maaliskuussa 2,3 prosentista 1,7 prosenttiin. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat hiljattain varoittaneet heikentyneistä kasvunäkymistä. Saksan keskuspankki varoitti viime viikolla, että Saksan bruttokansantuote on saattanut supistua vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä. Hallituksen ennusteet ovat siis vähintäänkin epärealistisia, perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki varoittaa.

– Nykyisessä suhdannetilanteessa tulisi korostaa kotimaista kysyntää ja tuottavuuskasvua painottavia momentteja maailman parantamisen sijaan, Vähämäki täsmentää.

Perussuomalaiset vaatii vastalauseessaan, että hallitus varautuu pitkittyvään heikon taloussuhdanteen jaksoon laatimalla etukäteen talouden vakauden ja kasvuedellytykset turvaavan varasuunnitelman.

Ei suojatyöpaikkoja kavereille

Perussuomalaiset mielestä hallituksen päätös palkata ennätysmäärä valtiosihteereitä ja erityisavustajia on hallituksen työn kannalta tarpeetonta ja heikentää kansalaisten luottamusta politiikkaan. Ministerit ovat palkanneet tehtäviin muun muassa vaaleissa eduskunnasta pudonneita puoluetovereitaan.

– Poliittisin perustein valittujen virkamiesten lukumäärä ja asema ministeriöissä pitää arvioida kriittisesti uudelleen. Lähtökohtaisesti pääosin poliittista työtä tekevien henkilöiden, joita ei nimitetä virkaansa avoimen haun perusteella vaan poliittisin perustein, ei tulisi olla ministeriöiden vaan puolueiden palkkalistoilla, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela toteaa.

Rappiota lisäävä kehitysapu historiaan

Perussuomalaisten mukaan huonosti hoidettu kehitysapu ei ratkaise, vaan pidentää kurjuutta. He esittävätkin, että suorat budjettituet lopetetaan.

– Kehitysapu estää markkinaehtoisten rahoitusjärjestelyjen toimivuutta ja paikallisten pankkien kehittymistä, paisuttaa köyhien maiden julkista sektoria ja hämärtää hallitusten vastuullisuutta omille kansalaisilleen, perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaa.

Perussuomalaisten mielestä passiivisen rahanjaon sijaan kehitysavun tarkoituksena tulee olla konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen niin, että kohdemaat tulevat toimeen omillaan.

– Samaan aikaan ilmastollekin haitallinen massasiirtolaisuus tulee lopettaa. Ei ole sen enempää lähtömaiden kuin Euroopan etu, että kehitysmaiden väestö siirtyy Eurooppaan sosiaaliturvan varaan tai hanttihommiin sen sijaan, että osallistuisi kotimaansa ongelmien ratkaisemiseen, Junnila lisää.

Perussuomalaiset vaatii vastalauseessaan, että Suomen tulee irtautua haitallisista kehitysapukohteista ja keskittyä vain ruohonjuuritason työhön, kuten opetuksen järjestämiseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen.

Laittomasti maassa olevat karkotettava

Turvapaikkakriisin myötä Suomeen on jäänyt runsaasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella Suomessa. Sen lisäksi, että luvattomasti maassa oleskelevista henkilöistä aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia muun muassa toimeentulotukimenojen muodossa, osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista voi muodostaa yhteiskunnalle turvallisuusuhkan.

– Suomessa on lukuisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita poliisi ei ole kyennyt poistamaan maasta. Vaadimme, että käännytysprosessia on tehostettava kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseksi maasta ja käännytysprosessin onnistumisen varmistamiseksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on otettava säilöön.

Tiestön korjausvelkaa on kurottava umpeen

Liikenneviraston mukaan Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan ja korjausvelan määrä on jopa 2,5 miljardia euroa. Vaikka korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016—2018, kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita ei pystytä kunnostamaan.

– Perussuomalaiset esittääkin, että hallitus lisää resursseja liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseen.

Perussuomalaiset esittää lisäksi, että tieverkon kunnon parantamisen myötä nostetaan nopeusrajoituksia 130 kilometriin tunnissa moottoriteillä liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi ja matka-aikojen lyhentämiseksi.

– Nopeusrajoituksia tulisi nostaa niillä tieosuuksilla, joilla liikenneturvallisuus ja tien kunto sen sallivat ja joilla on käytössä muuttuvat nopeusrajoitusmerkit. Kokeilu voitaisiin aloittaa esimerkiksi väleillä Helsinki—Turku ja Helsinki—Tampere, kansanedustaja Sami Savio esittää.