Hallituksen suunnitelmissa on korottaa polttoaineiden verotusta elokuussa 2020. Keskimääräinen korotus on Veronmaksajien laskelman mukaan bensiinin osalta 6,3 senttiä litralta ja dieselin osalta 6,9 senttiä.

”Polttoaineveron korotus kurittaa etenkin niitä haja-asutusalueiden asukkaita, jotka tarvitsevat autoa päivittäiseen liikkumiseen työn ja harrastusten pariin. Syrjäseuduilla etäisyydet ovat pitkiä ja joukkoliikennetarjonta heikkoa tai täysin olematonta. Eläkeläisillä ja pienituloisilla on jo ennestään tiukkaa taloudellisesti. Pienituloisten ei pitäisi joutua valitsemaan ostaako tällä viikolla ruokaa ja lääkkeitä vai tankkaako auton. Polttoaineveron korotus asettaa haja-astutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska vaihtoehtoisia liikkumismuotoja ei ole tarjolla. Veronkorotukset vaikuttavat myös raskaan liikenteen kannattavuuteen ja heikentävät näin yritysten kilpailukykyä”, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.

Raideliikenteen kehitykseen panostetaan muun muassa rahoittamalla Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnittelua. Kolmatta suurta raideprojektia, eli Itärataa budjettiriihessä ei käsitelty lainkaan.

”Itärata on tärkeä raideyhteys koko Itä-Suomelle nopeuttaen matka-aikoja ja lisäten tavaraliikenteen kapasiteettia. Yhtenä Pohjois-Karjalan kilpailukykyä heikentävänä tekijänä on pidetty heikkoa saavutettavuutta, joten tiestöä ja raideliikennettä tulee kehittää entistä paremmaksi”, Antikainen toteaa.

Kaikille koulutusasteille varataan lisää rahoitusta. Koulutukseen ja osaamisen investoidaan yhteensä 256 miljoona euroa vuonna 2020.

”Koulutukseen panostaminen tuo toivottavasti lisää resursseja Itä-Suomen yliopistolle sekä Savonialle ja Karelialle. Myös ammatillista koulutusta tulee kehittää. Monilla aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta ja etenkin Itä-Suomessa useilla yrityksillä on ollut ongelmia rekrytoinnissa”, Antikainen pohtii.

Hoitajamitoitus kirjataan lakiin, mutta aikataulua tai budjettia ei vielä ole julkaistu. Asiaa on tarkoitus käsitellä eduskunnan syysistuntokauden aikana.

”Hoitajamitoituksen toteutuminen on erittäin tärkeää. Aikataulua tai tarkkoja lukuja sen toteuttamiseksi ei vielä ole kerrottu. On kuitenkin arvioitu, että siihen tarvitaan vähintään 250 miljoonaa euroa, jotta voidaan palkata riittävästi uusia hoitajia. Ennen vaaleja hoitajamitoituksen toteuttamista kuvailtiin parin tunnin työksi, mutta asiassa on jahkailtu kuukausia. Milloin hallitus aikoo lunastaa lupauksensa?”, Antikainen kysyy.

Hallituksen tavoitteena on avata Parikkalan raja-asema kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Tämä veisi matkustajavirtoja etenkin Niiralan raja-asemalta ja jopa 25 prosenttia liikenteestä suuntautuisi Parikkalaan.

”Parikkalan raja-aseman avaaminen uhkaa näivettää Niiralan ympäristön perinpohjaisesti. Kansainvälinen matkailu on tärkeä tulonlähde ja luonut alueelle lisää työpaikkoja. Sen sijaan että avataan uusia rajanylityspaikkoja, tulisi kehittää olemassa olevia raja-asemia. Liikennevirtojen suuntautuminen Pohjois-Karjalan ohitse ei ainakaan laske jo ennestään maan korkeinta työttömyyttä. Voisi kysyä, ovatko hallituksessa istuvat Pohjois-Karjalan edustajat olleet unessa, kun ovat hyväksyneet tämän suunnitelman”, Antikainen moittii.

Poliisien määrää lisätään asteittain, tavoitteena on saavuttaa 7500 henkilötyövuoden taso vuoteen 2022 mennessä.

”Toivottavasti poliisin rahoituksen lisäys näkyy myös Savo-Karjalan alueella, koska vasteajat ovat joillakin alueilla kohtuuttoman pitkiä. Suomessa on tällä hetkellä asukaslukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Tähän on tultava muutos”, Antikainen vaatii.