Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Lulu Ranne kommentoi tänään neuvoston kokouksessa Tukholmassa pitämässään puheessa ministerineuvoston elokuussa hyväksymää visiota: “Yhteistyö, demokratia ja avoimuus ovat asioita, joita arvostamme pohjoismaisessa yhteistyössä. Olemme siinä hyviä, ja siksi visioprosessi on ollut pettymys. Pohjoismaiden neuvostolla ei ole ollut siinä roolia. Meille ei annettu yhtä ainoaa tilaisuutta kommentoida sitä.”

Ranteen mukaan ilmastonmuutoksella on liian suuri merkitys visiossa muiden paljon tärkeämpien asioiden, kuten turvallisuuden ja taloudellisen kestävyyden kustannuksella. Tulevaisuutta ei voi perustaa epärealististen unelmien varaan.

Siviilissä diplomi-insinööri Ranne on työskennellyt pitkään ympäristöasioiden parissa. Hän haluaa, että Pohjoismaiden asukkaiden ja teollisuuden syyllistäminen lopetetaan. Me huolehdimme metsistämme ja vesistämme paremmin kuin muut maat. Ottakoon muut ensin meitä kiinni.

Kaikki pohjoismaat (Ruotsi, Tanska, Islanti, Norja ja Suomi) yhteensä tuottavat alle puoli prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Vaikka päästöt laskettaisiin nollaan, sillä ei olisi mainittavaa globaalia vaikutusta.

Kylmien ja pimeiden talvien Pohjolassa perusvoima ei voi pohjautua aurinkoon tai tuuleen. Kun Norja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030, Suomi vuoteen 2035 ja Ruotsi vuoteen 2045 mennessä, vaatisi tavoite varovaisestikin arvioiden n. 15 Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa vastaavan tehon rakentamista. Se tarkoittaisi yhtä uutta voimalaa joka 21 kuukauden välein tästä vuoteen 2045.

Tarvitsemme ympäristöä ja ilmastoa koskevaa realismia myös visioissa. Maiden, jotka ovat todelliset ympäristö- ja ilmastokonnat, on otettava vastuunsa, Ranne päättää.