Kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman

Kokoomuksen kansanedustajat ja perustuslakivaliokunnan jäsenet Heikki Vestman ja Wille Rydman katsovat, että apulaisoikeusasiamies Pölösen Kouvolan joulujuhlaratkaisu on vähintään jännitteinen perustuslakivaliokunnan tulkintalinjan kanssa. Edustajat nostivat jo viikonloppuna esiin huolensa ratkaisun johdosta, mitä on kritisoitu.

Pölönen perustelee ratkaisuaan sillä, että Kouvolassa koulun joulujuhla on tavattu järjestää nimenomaan joulukirkkona. Siihen ei ole ollut pakko osallistua, mutta Pölösen mukaan joulujuhla tulisi olla kaikille yhteinen ja osa opetusta, kun taas mahdollinen joulukirkko tulisi järjestää siitä erillään.

Edustajat huomauttavat, etteivät Pölösen ratkaisusta nousevat kysymykset ja huolet poistu huomauttamalla, että ”kukaan ei ole kieltämässä joulukirkkoa”. Edustajat toteavat, että kyse on siitä, mikä asema juhlatraditioilla on perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä.

– Perustuslakivaliokunta on todennut nimenomaan, ettei valiokunnan tarkoituksena ole ollut ”muuttaa käytäntöjä erilaisten koulun perinteeseen kuuluvien tilaisuuksien, kuten lukukauden päättäjäisten, osalta” ja että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Valiokunta viittasi myös esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, jonka mukaan krusifiksin esilläolo koulussa ei ole uskonnonvapautta loukkaavaa indoktrinaatiota. Pölösen ratkaisussa ollaan puuttumassa koulun joulujuhlaperinteen jatkuvuuteen, edustaja Rydman toteaa.

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään todennut, että kansallisella lainsäätäjällä on laaja harkintamarginaali sen suhteen, miten ne opetuksen ja koulutuksen alalla ottavat huomioon vanhempien oikeuden varmistaa lapsilleen heidän vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus. Tuomioistuin on antanut erityistä painoarvoa valtion kulttuurisille ja historiallisille erityispiirteille, mihin myös perustuslakivaliokunta linjanvedoissaan on viitannut, edustaja Vestman huomauttaa.

Edustajat huomauttavat, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisulla on myös laajempaa merkitystä sen kannalta, voivatko koulut ylipäätään käyttää kirkkotilaa tilaisuuksissaan. Apulaisoikeusasiamies on pitänyt ”lähtökohtaisesti ongelmallisena myös koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa”, sillä se on ”nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (- -) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä”.

– Ratkaisussa on problematisoitu paitsi juhlan sisältö myös kirkkosalin käyttäminen. Suomen kouluissa on käytäntöjä, joissa kirkkoa käytetään erinäisiin koulun tilaisuuksiin. Helsingissä ainakin kaksi lukiota järjestää lakkiaiset kirkossa. Myös koulujen konsertteja pidetään kirkossa. Kirkko on monesti käytännöllisesti toimiva, juhlava ja suuri juhlatila, johon oppilaat, henkilökunta ja vanhemmat mahtuvat. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu kyseenalaistaa kirkkotilan käyttämisen sellaisenaan koulun toiminnassa tavalla, joka nyt herättää perustellusti kysymyksiä, Vestman toteaa.

Perustuslakivaliokunnan jäsenet Rydman ja Vestman nostavat esille sen, että perustuslakivaliokunta selkiyttäisi tilannetta. Edustajat myös kummeksuvat julkisuudessa esitettyä näkemystä, ettei apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun saisi ottaa kantaa.

– Perustuslain tulkinta ei ole eksakti luonnontiede. Sellainen ei liioin ole perustuslakivaliokunnan lausuntojen ja mietintöjen tulkinta. Kun perustuslakivaliokunta tekee linjanvetojaan, se rakentaa ratkaisunsa aiemman tulkintatraditionsa perustalle, mutta usein myös täsmentää, tarkentaa tai päivittää kantojaan. On huomattava, että perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa koulujen juhlakäytäntöjen ja perustuslain turvaaman uskonnonvapauden suhteeseen aiemminkin juuri siksi, että laillisuusvalvojan kanta oli etääntynyt valiokunnan määrittämästä perustuslain tulkinnasta, Rydman sanoo.

Edustajat viittaavat perustuslakivaliokunnan mietintöön PeVM 2/2014 vp, jossa on todettu:
”Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. Pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei valiokunnan mielestä myöskään edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta. (–) Edellä esitetyn valossa perustuslakivaliokunta ei näe tarvetta muuttaa kantaansa koulun perinteisten juhlien osalta. Tällaisia juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina.

Perustuslakivaliokunta katsoo, että muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin. Perustuslakivaliokunta ei liioin pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.”