Eduskunta käsittelee tänään kansalaisaloitetta avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla. Honkonen pitää tärkeänä, että metsänomistajilla on käytössään laaja työkaluvalikoima metsien kasvatukseen ja hoitoon. Huomiota olisikin kiinnitettävä enemmän yksityiskohtiin, kuten metsien kasvun nopeuttamiseen.

-En pidä uudistushakkuiden kieltolinjaa järkevänä myöskään valtion mailla. Uudistushakkuisiin perustuva metsänkasvatus on vuosikymmenien koeteltu tapa, jonka avulla hiilinielumme ja puuvarantomme on nostettu nykyiseen mittaan. 

-Hallitusohjelman mukaan kuitenkin edistämme jatkuvaa kasvatusta valtion mailla, vaikka tutkimustieto onkin siitä vielä puutteellista. On erittäin hyvä, että Metsähallitus ja Luke ovat perustaneet yhdessä suuret koealat jatkuvan kasvatuksen tutkimusta varten. Näin saamme tietoa myös yksityismetsätaloutta varten. Monia metsänomistajia kiinnostaa jatkuva kasvatus, minä itse mukaan lukien, itsekin metsänhoidon harjoittajana toimiva Honkonen kertoo. 

Honkonen pitää tärkeänä, että metsien uudistaminen tehdään uudistushakkuiden jälkeen viipyilemättä. Tutkimuksen mukaan uuden metsälain aikana uudistukset on hoidettu hyvin. Kuitenkin 20% kohteista on jäänyt uudistamatta kolme vuotta päätehakkuun jälkeen, ja vajaat 10% kuuden vuoden jälkeen. 

-Metsien uudistaminen taimia istuttamalla tai kylvämällä ajoissa hakkuun jälkeen on erittäin tärkeää sekä kansantalouden että hiilinielun vahvistamisen kannalta. On harkittava, pitäisikö metsälaissa tiukentaa sanktioita uudistamisen laiminlyönnistä tai hidastelusta, Honkonen pohtii. 

Honkosen mukaan tämän päivän metsänomistajat ovat valveutuneita ja vastuullisia. 

-Samalla metsänomistajat huolehtivat korkeasta hiilinielustamme, joka sitoo muiden tuottamia päästöjä. Maaseudun elinkeinot, maa- ja metsätalous, ovat ne ainoat hiiltä sitovat toimialat, Honkonen toteaa.