DEBAATTIMEDIA

Victoria Median Politiikkasivut

:LUE PUHE: Vihreiden Iiris Suomela: “Opiskelijoiden uupumuksen vähättely syö pohjan Suomen tulevaisuudelta”

Lahdessa 15.-16.11. järjestettävä Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous kokoaa yhteen ylioppilasliikkeen aktiivit ympäri maan. Kansanedustaja Iiris Suomela toi opiskelijoille valtiovallan tervehdyksen Suomen nuorimpana kansanedustajana. Hän kiinnitti huomiota etenkin nuorten ja opiskelijoiden jaksamiseen.

“Sivistys ja osaaminen ovat Suomen arvokkain luonnonvara, jonka vaaliminen vaatii koulutukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostamista. Kolmasosa opiskelijoista kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja mielenterveysongelmat ovat jo pitkään olleet yleisin syy työkyvyttömyyteen. Tilanne on kestämätön niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Kyvyttömyys puuttua opiskelijoiden uupumukseen on arvokkaimman luonnonvaramme haaskaamista. Näin ei voi jatkua”, Suomela korostaa.

Puheessaan Suomela nosti esiin maan hallituksen toimet nuorten ja opiskelijoiden uupumiseen ja muihin mielenterveyden ongelmiin puuttumiseksi.

“Hallitus lisää kuraattorien ja psykologien määrää ja tarttuu matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Samalla on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös asenteisiin. Kun opiskelijat nostivat viime kesänä esiin nuorten uupumuksen, heitä syytettiin laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksi. Juuri tällainen empatiavaje ruokkii mielenterveyden häiriöihin liittyvää häpeää, mikä nostaa kynnystä hakeutua avun piiriin ja pahentaa ongelmia. Siksi myös asenteiden on muututtava”, Suomela painottaa.

Liittokokouksessa kaikkia Suomen noin 130 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto valitsi uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin Aalto-yliopistossa opiskeleva Tapio Hautamäki. Kokouksessa päätetään myös liiton ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Lisäksi SYL tarkensi linjapaperiaan etenkin nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puuttumisen osalta.

Liittokokouspuhe 2019

Hyvä liittokokous,

Monesti näissä puheissa puhutaan “tulevaisuuden vaikuttajista” ja muistellaan omia nuoruusvuosia opiskelijaliikkeessä. Minä en voi kuitenkaan tehdä niin vähintään kolmesta syystä. Ensinnäkin niistä vuosista opiskelijaliikkeessä ei ole kovin kauaa. Ennen kuin sain kutsun tulla puhujaksi tästä oli tulossa minulle ensimmäinen vuosi ilman SYL:n liittokokousta sitten opintojen alkuvaiheen. Toiseksi olette juuri valinneet liitolle puheenjohtajan, joka on minua vanhempi, mikä vie terän minun niin kutsuttujen nuoruusvuosieni muistelulta.

Kolmanneksi harva klisee turhauttaa minua yhtä paljon kuin puhe “tulevaisuuden vaikuttajista”. Pienten lasten kohdalla tuo sanapari voi menetellä, mutta kun kuulee vielä nuorena kansanedustajanakin olevansa “tulevaisuuden vaikuttaja”, tekee mieli kysyä, että keitä ne tämän päivän vaikuttajat sitten ovat. Monesti tuolla sanavalinnalla tullaan lähinnä maalanneeksi kuvaa vaikutusvallasta vanhemman polven ja vieläpä lähinnä poliitikkojen etuoikeutena. Tätä pitää ehdottomasti haastaa, ja se on yksi niistä asioista, joita opiskelijaliike tekee yhä paremmin ja tehokkaammin. On ollut tavaton ilo nähdä tämä nousu nuoren sukupolven vahvaksi ääneksi. Vielä muutama vuotta sitten “kuka muu muka” oli kiusallinen yritys pehmentää Cheek-viittauksella muuten melkoisen tuomiopäivältä kalskahtavaa liittokokouspuhetta ilmastonmuutoksesta. Sittemmin tuo kysymys on kuitenkin noussut opiskelijaliikkeen keskustelun keskiöön.

Hyvä niin, koska tuo kysymys on aiheellisempi kuin ehkä koskaan aiemmin.

Muistan joskus maailmantuskaisena teininä uskotelleeni itselleni, että jossain on jotain vastuullisia aikuisia, jotka hoitavat ilmastokriisin, ihmisoikeusongelmat ja eriarvoisuuden pois maailmankartalta. Kyllä jostain tulee se joku muu, joka hoitaa homman kotiin. On helppoa ajatella, että ei meidän tarvitse vaatia ilmastotoimia tai puolustaa tasa-arvoa, koska sen tekee joku muu.

Väistämätön totuus tulee kuitenkin suuren lahtelaisen ajattelijan suusta: kuka muu muka?

Jos ei me, niin kuka?

Jos ei täällä, niin missä?

Jos ei nyt, niin koska?

Joku muu, jossain muualla ja joskus toiste eivät ratkaise mitään. Tämän tajuaminen pysäyttää. “Jotain muuta” ei ole olemassa. Maailmantuskassa vellomisen lisäksi tämän voi tajuta paljon arkisemmin – esimerkiksi siinä pisteessä, kun pitäisi siivoilla ainejärjestön bileiden jälkeen ja vapaaehtoisten loistaa tyhjyyttään. “Joku muu” ei tule keräämään tölkkejä tai moppaamaan lattiaa. Ihan yhtä vähän “joku muu” tulee ja puolittaa tämän koko maanosan ilmastopäästöt.

Ei ole ketään muuta. Ei ole mystisiä vastuullisia aikuisia, jotka odottavat jossain piilossa ja tulevat ihan pian ratkaisemaan kaiken. On vain tavallisia ihmisiä, ja juuri tavalliset ihmiset ovat ainoa olemassa oleva ratkaisu maailman ongelmiin. Ihminen ratkaisee, kuten meillä päin sanotaan.

Tämä korostuu varsinkin Suomessa, jossa ei ole muita merkittäviä luonnonvaroja kuin ihmiset: ihmisten sivistys ja osaaminen. Siksi meidän jos jonkun on ymmärrettävä panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Siksi tämä hallitus panostaa koulutukseen yhteensä satojen miljoonien edestä.

Vähintään yhtä tärkeää kuitenkin on, että me panostamme myös nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointiin mielenterveyspalveluiden kehittämisen sekä kuraattorien ja psykologien lisäämisen kautta. On nimittäin täysin kestämätöntä niin inhimillisesti kuin taloudellisesti, että kolmasosalla opiskelijoista on mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat ovat jo hetken olleet kaikista yleisin syy työkyvyttömyyden taustalla.

Näin ei voi jatkua. Osaavat nuoret ovat tämän maan tärkein luonnonvara – ei sellu eikä turve vaan nimenomaan ihmiset. Tämän potentiaalin hukkaaminen on kuin tilaisi ja korkkaisi kaksi shampanjapulloa mutta joisi vain yhden ja kaataisi toisen maahan. Tästä vaskaamiseksi kutsutusta rikkaiden tukholmalaisten harrastuksesta pöyristyttiin muutama vuosi sitten Suomessa maanlaajuisesti monen päivän ajan.

Vähintään yhtä paljon on syytä tuohtua haaskaamisesta, kun kyse on ihmisten tulevaisuuksista. Meillä ei vain kerta kaikkiaan ole varaa sellaiseen. Siksi on täysin käsittämätöntä, että kun tätä yritetään nostaa esiin, opiskelijoita syytetään laiskanpulskeiksi syöttöporsaiksi. Tällaiselle empatiavajeelle ja suoraan sanottuna typeryydelle on uskallettava sanoa vastaan. Saattaa tehdä mieli sanoa rumasti, mutta niissä hetkissä on syytä muistaa Michelle Obaman sanat: “When they go low, we go high.”

Nokittelun sijaan meidän on pyrittävä tekemään ilmastonmuutoksen, ihmisoikeusongelmien ja köyhyyden ratkaisemisesta kaikkien yhteinen projekti. Nuorilla on eniten vuosia jäljellä lähes elinkelvottoman kaameassa dystopiassa, jos näitä kriisejä ei ratkaista, mutta me emme pysty ratkomaan näitä ongelmia yksin. Siksi on pyrittävä rikkomaan rajoja ja tekemään laajaa yhteistyötä. Tässä opiskelijaliike on poikkeuksellisen hyvä. Missään demokraattisesti valitussa päätöksentekoelimessä ei ratkota erimielisyyksiä ja haeta yhteistä linjaa yhtä siististi kuin ylioppilaskuntien edustajistoissa ja näissä liittokokouksissa. Tätä kulttuuria kannattaa vaalia ja kehittää ja pyrkiä rakentamaan muuallekin, koska nyt jos koskaan demokratia tarvitsee korjaamista.

Eri mieltä saa olla, mutta ei tarvitse olla kauhea. Sen sijaan, että väännetään siitä mitä saa sanoa lain rajoissa, olisi syytä pohtia mitä kannattaa sanoa ja millaista yhteiskuntaa tahtoo olla rakentamassa: sellaista, jossa rasismi, seksismi ja viharikokset lisääntyvät koko ajan, vai sellaista, jossa jokainen pääsee elämään rauhassa ja tavoittelemaan omia unelmiaan sukupuolestaan, etnisyydestään ja taustastaan riippumatta? Tätä kysymystä on yhä vaikeampi väistää tänä aikana, ja se on pelkästään oikein. On opiskelijaliikkeelle kunniaksi, että liikkeen vastaus tähän kysymykseen on selkeä. SYL puolustaa syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta ja jokaisen oikeutta omiin rajoihinsa. Siihen näin tuoreena opiskelijaliikkeen alumnina ei voi sanoa muuta kuin että nyt on kunnollista. Ennen ei ollut paremmin.

Näillä sanoilla päätän puheeni ja avaan kysymysosion.

YHTEYDENOTOT

Victoria Media/ Kerttu Vali
Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka
Puh/SMS: 040-5563129
email: debaattilehti(@)victoriamedia.fi
Gmail: debaattimedia(@)gmail.com
Yahoo: debaattimedia(@)yahoo.com

Debaattimedia Somessa

Eurovaalit 2019 sivut

Eurovaalit 2019 sivut

Debaattimedian Eurovaaleihin keskittyvät uutiset. Debaattimedia kuuluu Victoria Media nimiseen hankkeeseen.

Eduskuntavaalit 2019

Eduskuntavaalit 2019

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

KUNTAVAALIT2017 SIVUT

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 erikoissivut. Kilkkaa kuvasta sivuille.

PRESIDENTINVAALIT 2018

PRESIDENTINVAALIT 2018