Mepit keskustelevat Iranin viimeaikaisista levottomuuksista täysistunnossa tänään. Mitä syitä tilanteen taustalla on, ja mikä on EU:n rooli?

Suhdetta Iraniin on vuosia varjostanut pelko, että maa kehittää ydinaseita. Vuonna 2015 solmitun Iranin ydinsopimuksen (tunnetaan myös nimellä yhteinen kattava toimintasuunnitelma tai JCPOA) oli tarkoitus estää kyseinen toiminta, mutta viimeaikaiset levottomuudet, jotka huipentuivat iranilaiskomentajan surmaamiseen Yhdysvaltain ilmaiskussa aiemmin tässä kuussa, ovat pahentaneet uudelleen jännitteitä alueella.

Mepit keskustelevat Iranin tilanteen kehityksestä täysistunnossa tänään iltapäivällä. Voit seurata keskustelua suorana lähetyksenä noin kello 17 (CET) alkaen.

Lue alta taustatietoja Iranin ajankohtaisesta tilanteesta, ydinsopimuksesta sekä EU:n roolista.

Ydinsopimus

Yhteinen kattava toimintasuunnitelma on sopimus, jonka tavoitteena on varmistaa, että Iranin ydinohjelma pysyy rauhanomaisena. Tätä sitoumusta vastaan muut maat poistivat Iranin vastaisia pakotteita. Sopimuksen allekirjoittivat heinäkuussa 2015 Iran, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja EU sekä Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.

Sopimusta alettiin soveltaa 16. tammikuuta 2016 sen jälkeen, kun kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vahvisti, että Iran on pannut toimeen vaaditut ydinohjelmaansa koskevat toimet.

Donald Trump

Tammikuussa 2017 Yhdysvaltain presidentin virkaan astunut Donald Trump on vastustanut ydinsopimusta johdonmukaisesti. Tammikuussa 2018 hän ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta, kunnes sen ”katastrofaaliset viat” on korjattu.

Huolimatta EU:n yrityksistä vastata Trumpin huolenaiheisiin tämä ilmoitti toukokuussa 2018, että Yhdysvallat vetäytyy ydinsopimuksesta ja asettaa jälleen pakotteita Iranille.

Pakotteiden myötä amerikkalaiset yritykset eivät voi enää käydä kauppaa Iranin kanssa. Myös ulkomaiset yritykset, jotka käyvät kauppaa Iranissa, voivat saada merkittäviä sakkoja ja joutua kieltolistalle Yhdysvaltain pankki- ja rahoitusjärjestelmässä.

EU jatkoi ydinsopimuksen puolustamista. EU:n mukaan Iranin ydinohjelmaa valvotaan tarkasti, ja IAEA on vahvistanut useita kertoja Iranin noudattavan sopimuksessa määrättyjä sitoumuksiaan. EU on myös pyrkinyt kehittämään keinoja, joilla yritykset voisivat jatkaa kaupankäyntiä Iranin kanssa kärsimättä Yhdysvaltain sanktioista.

Aluksi Iran jatkoi sopimuksen noudattamista, mutta se on sittemmin vähä vähältä poikennut alkuperäisistä säännöistä muun muassa lakkaamalla säännöstelemästä rikastetun uraanin varastojaan.

Tilanteen kiristyminen

Jännitteet Iranin ja Yhdysvaltain välillä kasvoivat, kun Yhdysvallat ilmoitti tammikuun alussa surmanneensa iranilaiskenraali Quassim Suleimanin ilmaiskussa. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Suleimani suunnitteli hyökkäyksiä amerikkalaisdiplomaatteja ja sotilaita vastaan Iranissa ja lähialueilla.

Pian iskun jälkeen Iran ilmoitti vetäytyvänsä ydinsopimuksesta ja ampui vastaiskuna ohjuksia kahteen amerikkalaistukikohtaan Irakissa.

Tilanne kiristyi entisestään, kun Iran myönsi 11. tammikuuta ampuneensa vahingossa alas Ukraine International Airlines -lentoyhtiön matkustajakoneen. Kaikki koneen 176 matkustajaa kuolivat iskussa. Ilmoitus johti mielenosoituksiin Iranissa.

EU:n rooli

EU on vaatinut tilanteen rauhoittamista Iranissa. Sunnuntaina 12. tammikuuta Ranska, Saksa ja Iso-Britannia kehottivat Irania noudattamaan ydinsopimuksen sääntöjä.

Euroopan parlamentti seuraa tilannetta Iranissa ja muualla Lähi-idässä ja keskustelee sekä äänestää säännöllisin väliajoin ajankohtaisista asioista. Esimerkiksi joulukuussa 2019 mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa he tuomitsivat Iranin turvallisuusjoukkojen suhteettoman voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Parlamentti on myös toistuvasti ilmaissut tukensa Iranin ydinsopimuksen jatkamiselle.

Parlamentin suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja Cornelia Ernst (GUE/NGL, Saksa) sanoi: ”Meidän EU:ssa on tehtävä selväksi Yhdysvalloille, että Suleimanin murha oli kansainvälisen lain vastainen ja että väkivaltaisuuksien lietsominen Lähi-idässä uhkaa rauhaa koko maailmassa. Meidän on tehtävä selväksi iranilaisille, että mielenosoituksiin ei tule reagoida väkivallalla. EU voi ja sen täytyy ottaa rooli välittäjänä.”

Ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja David McAllister(EPP, Saksa) sanoi: ”Olen erittäin huolissani tuoreimmista väkivaltaisuuksista Irakissa Quassem Suleimanin ja irakilaisen sotilasjohtaja Abu Mahdi al-Muhandisin kuoleman jälkeen. Nyt on tärkeää lievittää jännitteitä ja kaikkien konfliktin osapuolten tulee pyrkiä pysäyttämään väkivallan kierre. Uusia yhteenottoja ja kuolonuhreja tulee kaikin voimin välttää. Vuosien yhteiset ponnistukset Isisin hävittämiseksi ja rauhan ja vakauden luomiseksi Irakiin ja koko alueelle ovat uhattuna.”

McAllister vaati lisäksi EU:ta tukemaan edelleen Iranin ydinsopimusta ja Irania noudattamaan sen sääntöjä.