Suomalaisten velkaantumiseen liittyvät ongelmat pahenevat pahenemistaan. Kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan nykyinen 20 prosentin korkokatto edustaa edelleen laillistettua koronkiskontaa.

Ranne ihmetteleekin, kuinka suurta luotonantajan riskin ottamista lainsäätäjän on syytä suojella, ja koska kyse on rikoslain tarkoittamasta kiskonnasta?

Sopimusvapauden ja sopimussuhteiden suojelu on moraalin ja yhteiskunnan kannalta toki tärkeää, mutta toisen sopimusosapuolen heikomman aseman hyväksikäyttö on kuitenkin kiellettyä.

Rikas saa rahaa lähes ilmaiseksi, köyhä maksaa korkoa jopa 20 %

Hyväksyttävän riskin mittana voidaan pitää korkolain viivästyskorkoa, joka on viitekorko plus 7 prosenttiyksikköä. Viitekorko on 0, eli luottokelpoiset saavat rahaa äärimmäisen edullisesti.

Yleisen elämänkokemuksenkin perusteella on selvää, että jos velallinen hyväksyy yli 7 prosentin koron, hänen täytyy olla jo valmiiksi heikossa asemassa tai hädänalainen, Ranne paukuttaa.

Yleisen viivästyskoron ylittävät lainakorot ovat kiskontaa

Luotonantajat valitsevat tietoisesti heikommassa asemassa olevat kohderyhmäkseen. Toimintaan liittyy luotonantajan suuri riski, jonka suojelu on yhteiskunnalle vahingollista ja tulee lopettaa.

Ranne esittääkin, että koronkiskonnan raja kiinnitetään korkolain kulloiseenkin viivästyskorkoon joko suoraan, tai jossakin suhteessa niin, että raja on aina selkeä ja kaikkien tiedossa.