Kansanedustaja Mirka Soinikoski jätti kirjallisen kysymyksen hedelmöityshoitojen saatavuudesta

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen hedelmöityshoitojen saatavuuden turvaamisesta. Samalla Soinikoski kysyy, millä aikataululla hallitus aikoo edistää ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelymahdollisuuden selvittämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot osoittavat, että hedelmöityshoitojen avulla alkunsa sai 2 336 lasta eli lähes 5 % kaikista vuonna 2017 syntyneistä lapsista. Julkisilla klinikoilla tehtävien hedelmöityshoitojen resurssit eivät kuitenkaan riitä kattamaan hoidon tarvetta, etenkään pääkaupunkiseudulla. Heikko resursointi johtaa myös siihen, että hoitokertojen määrä on julkisella puolella useissa tapauksissa riittämätön.

“Hoitoon pääsyä joutuu edelleen jonottamaan sairaanhoitopiiristä riippuen useita kuukausia. Jos lasten syntyvyyteen halutaan vaikuttaa, niin resurssit kannattaisi suunnata sinne, missä lapsia jo toivotaan,” sanoo Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Suomessa on myös yksi hedelmöityshoitojen muoto, joka on kokonaan laissa kielletty. Ei-kaupalliseen sijaissynnytykseen tähtäävä hedelmöityshoito on kielletty vuonna 2007 voimaan tulleessa hedelmöityshoitolaissa. Epäviralliset järjestelyt ovat tästä huolimatta mahdollisia nykyisen lainsäädännön puitteissa sekä Suomessa että ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tarjoa minkäänlaista turvaa tai tukea sijaissynnytyksen avulla syntyneille lapsille, sijaissynnyttäjille tai aiotuille vanhemmille.

Sijaissynnytyksen avulla syntyvien lasten määrän arvioidaan olevan kasvussa. Helsingin Sanomat uutisoi 16.2. Dagens Nyheterin selvityksestä, jonka mukaan Ruotsiin tuli vuonna 2019 ulkomailta enemmän sijaissynnyttäjien synnyttämiä lapsia kuin adoptiolapsia. Ruotsissa sijaissynnytysjärjestelyt ovat Suomen tapaan kiellettyjä.

Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän mukaan hallituksen on edistettävä hallitusohjelmaan kirjattua selvitystä ei-kaupallisten sijaissynnytysten sääntelymahdollisuudesta viipymättä. Asianomaiselta ministeriltä pyydetäänkin vastausta seuraavaan kysymykseen: “Millä keinoin hallitus aikoo parantaa hedelmöityshoitojen yhdenvertaista saatavuutta alueellisista, sosioekonomisista ja työelämäasemaan liittyvistä seikoista riippumatta, ja millä aikataululla hallitus aikoo edistää ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelymahdollisuuden selvittämistä?”

Soinikosken lisäksi kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän varapuheenjohtaja Jussi Saramo (vas) sekä ryhmän jäsenet Saara Hyrkkö (vihr) ja Sofia Virta (vihr).

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_90+2020.aspx