Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ehdottaa, että valtion matkustussääntöä päivitetään. Nyt virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Alanko-Kahiluoto ehdottaa kolmea muutosta: otetaan huomioon matkustamisen ilmastovaikutukset, lisätään etätyötä ja tehdään työ- ja lomamatkojen yhteensovittaminen mahdolliseksi.

–Valtion matkustussääntö on yksi tärkeimmistä suomalaisten työmatkustamiseen vaikuttavista asiakirjoista. Sen pohjalta tehdään lähes kaikki työmatkapäätökset julkisilla aloilla. Matkustussääntö on aika päivittää 2020-luvulle, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Matkustussääntö on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa työmarkkinaosapuolten ja valtion välisissä neuvotteluissa. Säännöstä on luettavissa, että sopimusosapuolten keskeisinä tavoitteina ovat olleet kustannusten säästö, matkustukseen kuluneen ajan minimointi ja kaikkien matkustavien virkailijoiden yhdenvertainen kohtelu.

–Valtion matkustussääntöä voitaisiin muuttaa ympäristöystävällisemmäksi niin, että se ottaisi huomioon matkustuksen suorien kulujen ohella myös ilmastovaikutukseen liittyvät ulkoistetut kulut, esimerkiksi hiilinieluja kasvattavan kompensaation muodossa. Lisäksi matkustusajan käyttäminen työntekoon sekä työ- ja lomamatkojen yhdistäminen ovat keinoja vähentää kokonaismatkustusmääriä ja sitä kautta matkailun haittavaikutuksia.

–Lentoliikenne aiheuttaa kolme prosenttia EU:n päästöistä ja kaksi prosenttia globaaleista päästöistä. Lentäminen on kaikista saastuttavin liikkumismuoto. Teknologinen kehitys on jo mahdollistanut videoneuvottelut ja etätyön tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Työmatkustamisen tarve on vähentynyt, mutta käytännöt eivät ole seuranneet teknologian kehitystä.

–Etätyö on tullut mukavaksi myös lentämistä hitaammissa matkustusvälineissä, erityisesti kaukojunissa. Nämä kehitykset eivät vielä mitenkään näy valtion matkustussäännössä. Lentokeskustelun yhteydessä on syytä kriittisesti tarkastella myös valtion matkustussääntöä.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja joukko muita vihreiden kansanedustajia jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Kirjallinen kysymys

valtion matkustussäännön muuttamisesta ilmasto- ja ympäristöystävällisemmäksi

Eduskunnan puhemiehelle

Valtion matkustussääntö on yksi tärkeimmistä suomalaisten työmatkustamiseen vaikuttava asiakirja. Sen pohjalta tehdään lähes kaikki työmatkapäätökset julkisilla aloilla. Matkustussääntö on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa työmarkkinaosapuolten ja valtion välisissä neuvotteluissa. Säännöstä on luettavissa, että sopimusosapuolten keskeisinä tavoitteina ovat olleet kustannusten säästö, matkustukseen kuluneen ajan minimointi ja kaikkien matkustavien virkailijoiden yhdenvertainen kohtelu. Valtion matkustussäännön mukaan virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista.

Maailma on kuitenkin muuttunut täysin muutaman vuosikymmenen aikana. Valtioiden voimakkaasti tukeman lentoliikenteen hinnat matkustajille ovat merkittävästi pienentyneet samalla kun yhä kasvava lentoliikenne saastuttaa ympäristöä, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja keskittää maailmantaloutta enemmän kuin yksikään toinen matkustusmuoto. Nämä lentoliikenteen ulkoistetut kulut eivät näy lippujen hinnoissa, mutta ne jäävät meidän kaikkien, erityisesti tulevien sukupolvien, maksettaviksi.

Lentoliikenteen päästöt vastaavat noin kolmesta prosentista EU:n ja yli kahdesta prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen ongelma on alan kasvu: kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA ennakoi lentoliikenteen lähes kaksinkertaistuvan 20 vuodessa (7,8 miljardia matkustajaa vuonna 2036). Hiilidioksidipäästöjen (noin 70 % päästöistä) lisäksi lentämisessä syntyy vesihöyryä (noin 30 %) sekä typen oksideja, rikkioksideja, palamattomia hiilivetyjä, häkää ja pienhiukkasia (yhteensä alle prosentti).

Valtaisa muutos on tapahtunut ja on edelleen käynnissä myös tiedonsiirrossa. Videopuhelut, – neuvottelut ja konferenssit ovat jo kaikkien ulottuvilla. Tämä on käänteentekevästi vähentänyt työmatkustamisen tarvetta, mutta käytännöt eivät ole seuranneet teknologian kehitystä. Etätyö on tullut mukavaksi myös lentämistä hitaammissa matkustusvälineissä, erityisesti kaukojunissa. Nämä kehitykset eivät vielä mitenkään näy valtion matkustussäännössä.

Valtion matkustussääntöä voitaisiin muuttaa ympäristöystävällisemmäksi niin, että se ottaisi huomioon matkustuksen suorien kulujen ohella myös ilmastovaikutukseen liittyvät ulkoistetut kulut, esimerkiksi hiilinieluja kasvattavan kompensaation muodossa. Lisäksi matkustusajan käyttämisen työntekoon sekä työ- ja lomamatkojen yhdistäminen ovat keinoja vähentää kokonaismatkustusmäärää ja sitä kautta matkailun haittavaikutuksia.

Ilmastopäästöjen vähentämiseksi valtion matkustussäännön ohjeistusta on tarkasteltava kriittisesti. Mahdollisuudet etätyön tekemiseen ovat viime vuosina teknologian kehittymisen vuoksi parantuneet merkittävästi. On perusteltua ajatella, että matka-aika junassa ja linja-autossa istumapaikalla voisi olla työtunneiksi luettavaa etätyöaikaa ja että junamatka makuupaikalla voisi vertautua työntekijän yöpymiseen hotellissa, josta työntekijä nykyisen ohjeistuksen mukaan voisi saada korvauksen eli päivärahaa.

Ilmasto- ja ympäristöystävällisyys näkyy hiljalleen myös suomalaisten matkustustavoissa. Sitran viimevuotisen kyselyn perusteella 30% suomalaisista on valmis vähentämään lentämistä ympäristösyistä, ja neljännes vastaajista tekisi ympäristöystävällisiä liikkumisvalintoja, vaikka ne maksaisivat enemmän. Myös junamatkailun suosio kasvaa Suomessa. Kaukoliikenteen junamatkat lisääntyivät viime vuonna yhdeksän prosenttia vuodesta 2018. Tammikuussa 2020 tehtiin 11 prosenttia enemmän junamatkoja kuin edellisvuonna samaan aikaan. Junamatkailu suosiota ajavat kätevyys ja hinta, mutta myös ilmastosyyt. Viime vuonna kotimaanlennot vähenivät ensi kertaa useampaan vuoteen.

Liikenne- ja viestintäministeriö esitti viime kesänä, että valtion matkustussääntöä muutettaisiin siten, että virkamatkoissa voitaisiin huomioida myös matkan ilmastovaikutukset. Valtion matkustussäännön muuttaminen edistäisi merkittävästi ilmasto- ja ympäristöystävällistä matkailua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta valtion matkustussäännössä huomioidaan ilmaston lämpenemisen haasteet kaikille hallinnonaloille sekä teknologian ja etätyön kehittymisen suomat mahdollisuudet matkustamisen ja työnteon yhdistämiseen?

Miten liikenne- ja viestintäministeriön esitys valtion matkustussäännön muuttamisesta ilmastoystävällisemmäksi etenee?

Helsingissä 3.3.2020

Outi Alanko-Kahiluoto [Vihreä eduskuntaryhmä]