Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko esittää avoimessa kirjeessään maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.) viisi toimenpidettä, joilla paikataan maatalousyritysten koronakriisistä johtuvaa työvoimapulaa ja turvataan kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus.

Kirje maatalousministeri Jari Lepälle: Näin voisimme kannustaa kaupunkilaisia maatalouden kausitöihin huoltovarmuuden varmistamiseksi

Arvoisa ministeri Leppä,

Koronaviruksen aiheuttama kriisi vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa. Kovimmilla ovat nyt sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tehtävänä on pelastaa ihmishenkiä sekä estää taudin leviämistä. Vaikka virus uhkaa ennen kaikkea ihmisten terveyttä, näkyvät sen vaikutukset hyvin vahvasti myös taloudessa. Ei ole sellaista sektoria, johon globaali pandemia ei vaikuttaisi. Kuten tiedätte, on myös maatalous uhattuna.

Kriisin keskellä meidän onkin turvattava suomalainen ruoantuotanto. Elintarvikkeiden tuonnissa ei tällä hetkellä ole ongelmia, mutta kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus on taattava myös mahdollisissa häiriötilanteissa.

Monilla maatiloilla tehdään nyt kevään istutustöitä, joihin tarvitaan paljon osaavaa työvoimaa. Maatalous- ja puutarha-alalla työskentelee vuosittain 16 000 – 20 000 ulkomaalaista työntekijää, joiden maahantulo on koronakriisin vuoksi vaikeutunut. Moni sadostaan huolestunut maatalousyrittäjä on ollut meihin kansanedustajiin yhteydessä. Hallitus tekee nyt kaikkensa helpottaakseen maatalouden kriittisten työntekijöiden maahantuloa minimoiden samalla koronaviruksen leviämisen. On kuitenkin selvää, että paikkaavaa työvoimaa tarvitaan myös kotimaasta.

Koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat johtaneet kasvavaan lomautettujen ja irtisanottujen määrään Suomessa. Etenkin moni nuori on tällä hetkellä ilman kesätyötä. Suomalaisia tulee nyt kannustaa ja innostaa tekemään kausitöitä maataloudessa.

Maaseudulla on tarjolla töitä hyvin monipuolisesti ruoantuotannon parissa. Kasvihuoneissa työskentely voi olla hyvinkin teknistä, kun taas fyysisempiä töitä voi tehdä esimerkiksi pelloilla. Mielekästä työtä on nyt tarjolla kaikille sitä haluaville ja parhaassa tapauksessa maatilalla tehdystä kausityöstä voi jäädä elinikäisiä hyviä muistoja tai kipinä jäädä alalle pysyvästi.

Arvoisa ministeri,

työntekijöiden ja työn kohtaanto-ongelma on kuitenkin merkittävä. Työttömiä on etenkin kaupungeissa, kun maataloustyöt taas ovat maalla.

Olen itse kotoisin kaupungista ja tiedän, että kaupungeissa asuvat tunnistavat kotimaisen ruoantuotannon arvon sekä haluavat auttaa suomalaista yhteiskuntaa kriisin yli. Samalla huomaan kuitenkin, että kynnys siirtyä koronakriisin ajaksi uusiin töihin maatalouteen, on monelle kaupungissa asuvalle korkea. Erityisesti liikkumiseen, toimeentuloon ja majoittumiseen liittyvät haasteet mietityttävät ymmärrettävästi monia.

Jotta kaupungeissa asuvien väliaikaista työllistymistä maatalouden kausitöihin voidaan helpottaa, on tunnistettava työllistymisen esteet ja purettava niitä. Työt tulee aloittaa seuraavien viiden ongelman ratkaisemisesta.

Ongelma #1: Kulkeminen. Juuri nyt se rajallinenkin maaseudun joukkoliikenne on vähissä. Kaupunkilaisilla on yhä harvemmin ajokortti tai oma auto. Alle 18-vuotiailla ei ole ajo-oikeutta. Liikkuminen kaupungista maaseudulle on siis monelle vaikeaa.

Ratkaisuehdotus: Helpotetaan TE-toimistojen matkakustannusten korvauksen sekä liikkumisavustuksen hakua ja saamista. Järjestetään kunnallisten liikennelaitosten avulla kuljetuksia maaseudulle. Tuetaan maatalousyrittäjiä kuljetusten järjestämisessä.

Ongelma #2: Palkka. Maatilalla työskentely, etenkin peltotyöt hyvällä säällä, voi olla elämys, joka jää pitkäksi ajaksi mieleen. Työntekijä tarvitsee silti palkkansa ja toimeentulon.

Ratkaisuehdotus: Käydään läpi erilaiset mallit, joilla maataloustöiden tekeminen on kannattavampaa taloudellisesti. Esimerkiksi työskentely tiettyyn rajaan asti työttömyyskorvauksen päälle tai maatalousyrittäjille myönnettävä palkkatuki työntekijöiden palkkaamiseen.

Pitkällä tähtäimellä on nostettava suomalaisen ruuan arvostusta ja siitä tuottajalle maksettavaa hintaa, jotta maatalouden kannattavuus paranee ja työvoimalle voidaan maksaa riittävää korvausta.

Ongelma #3: Maatalouden vetovoima. Maatalousalalla on potentiaalia tarjota nuorille houkuttelevia kesätöitä, mutta tällä hetkellä alan vetovoimaisuus puuttuu. Usein mediassa ja keskusteluissa korostuvat maatalouden ongelmat ja haasteet.

Ratkaisuehdotus: Tuodaan esille maaseudun hyviä ja ainutlaatuisia tarinoita, rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Rauhallisten ja maanläheisten ympäristöjen kaipuu on monella kaupunkilaisella kova. Sen on osoittanut esimerkiksi Metsähallituksen Paimenviikot-kampanja, jossa tuhannet ihmiset ovat hakeutuneet luontokohteiden keskelle lammaspaimeniksi ja ovat valmiita maksamaan siitä.

Se, mikä on tilalliselle tavallista, voi monelle muulle olla suuri elämys. Kamiinan räiske, leivinuunissa tehty leipä, auringonlasku peltoaukean taakse ja mullan tunteminen käsissä ovat elämyksiä monelle kaupungissa asuvalle.

Poikkeustila tulee nähdä ainutlaatuisena mahdollisuutena päästä töihin maatiloille, joille työllistyminen voi alan ulkopuolisille olla muulloin hankalaa. Nyt tarvitaan myös maatalousyrittäjiltä ennakkoluulotonta asennetta palkata töistä kiinnostuneita kaupunkilaisia.

Ongelma #4: Majoitus. Monia kaupunkilaisia voi kiehtoa ajatus leiriolosuhteista, mutta pidemmän päälle tämä ei suurinta osaa mahdollisista suomalaisista työntekijöitä viehätä. Kun oma koti on kaupungissa, monet miettivät, miten väliaikainen asuminen järjestyisi maaseudulla.

Ratkaisuehdotus: Turvataan kriittisissä kausitöissä työskentelevien majoitusolosuhteet. Tuetaan majoittumista esimerkiksi maaseudun matkailuyrittäjien tyhjillään oleviin majoitustiloihin. Helpotetaan TE-keskusten yöpymiskustannusten korvauksien hakemista ja saamista.

Ongelma #5: Töiden saavutettavuus. Moni kaupunkilainen voisi olla kiinnostunut maataloustöistä, mutta ei tiedä miten niihin pääsee. Maatalousyrittäjillä ei ole useinkaan nettisivuja tai sähköisiä palveluita, joita etenkin nuoret ovat tottuneet käyttämään.

Ratkaisuehdotus: Autetaan tilallisia informoimaan työntarpeesta ja kannustetaan myös pitkällä tähtäimellä maaseudun yrityksiä tekemään itsensä näkyväksi internetin alustoilla. Maaseudun töitä on kerätty jo muun muassa töitäsuomesta.fi-sivulle. Levitetään tätä tietoa mahdollisimman laajalle erityisesti nuorten ja kaupunkilaisten suosimissa some-kanavissa, joilla ei ole välttämättä valmiiksi luontevaa yhteyttä maaseutuyrityksiin.

Arvoisa ministeri,

meidän tulee hyödyntää nyt kaikki se maataloustyöstä kiinnostunut työvoima, jota Suomessa juuri nyt on voidaksemme varmistaa suomalaisten ihmisten ruokaturvan. Hallitus onkin päättänyt helpottaa Suomessa jo olevan kausityövoiman siirtymistä maataloussektorille, mikä on hyvä alku. Lisäksi työnteko-oikeus tulisi näissä poikkeusoloissa mahdollistaa sellaisille henkilöille, jotka odottavat maassamme asiansa ratkaisua eivätkä voi odotusaikana tehdä töitä. Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi turvapaikanhakijat, paperittomat ja heidän perheenjäsenensä.

Samalla on todettava, että kun pohdimme keinoja saada ihmisiä töihin maatiloille, täytyy ymmärtää, ettei maataloustyö sovi kaikille eikä ketään pidä painostaa tai pakottaa. Maataloustöissä tarvitaan osaamista ja usein myös hyvää fyysistä kuntoa. On huolehdittava, että kausitöihin lähtevät saavat tarvittavan perehdytyksen työhön. Tämä on tärkeää myös maatalousyrittäjän näkökulmasta, koska vain työvoiman osaaminen takaa sadon onnistumisen.

Työvoiman lisäksi maatalousyrittäjiä on tuettava kriisissä myös muilla keinoilla. Mikäli maatalousyrityksen toiminta häiriintyy pandemian vuoksi, tulee maatalousyritystä tukea, kuten muitakin yrittäjiä. Hallitus onkin päättänyt noin 40 miljardin euron tukipaketista maaseudun yritystoiminnalle. Moni maatalousyrittäjä kuuluu itse koronaviruksen aiheuttaman taudin riskiryhmään ja huoli omasta sairastumisesta on suuri. Siksi maatalousyrittäjien turvana on kriisiaikanakin oltava toimiva lomitusjärjestelmä.

Akuutin kriisin keskelläkin kannattaa tukea uudenlaista liiketoimintaa. Moni kaupunkilainen haluaisi auttaa maatalousyrittäjiä tilaamalla ruokaa suoraan tuottajalta. Lähiruokaringit ovat tähän oiva tapa, sillä niiden avulla kuluttajat voivat ostaa ruokaa suoraan maatiloilta. Käytännössä lähiruokarinkien toiminta on Suomessa kuitenkin pienimuotoista, ja käteviä tilauspalveluja on lähinnä pääkaupunkiseudulla. Maatalouselinkeinon kannattavuuden parantamiseksi nyt tulisi tukea myös sellaisia yrityksiä, jotka kuljettavat ruokaa tiloilta suoraan eristyksissä olevien ihmisten kotioville.

Iloinen uutinen on se, että useat tilat ovat saaneet jo reilusti työhakemuksia. Lisää työntekijöitä kuitenkin tarvitaan ja niiden löytämiseksi on käytettävä kaikki mahdolliset keinot. On sanomattakin selvää, että kaikessa maatalousyrityksiä tukevassa toiminnassa on otettava huomioon viranomaisten ohjeet koronaviruksen leviämisen estämiseksi. On tärkeää estää taudin leviäminen maatilallisiin ja työntekijöihin. Tiloille lähteviä työntekijöitä voitaisiin testata esimerkiksi vasta-ainetestillä ennen töiden aloittamista.

Voimia poikkeukselliseen tilanteeseen, yhdessä selviämme!