Opetushallituksen mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaaminen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Etäkoulussa opiskelevat osallistuvat opetukseen, joten maksuton ateria kuuluu myös heille.

Monessa perheessä kouluruokailu voi olla koululaiselle esimerkiksi taloudellisista syistä päivän ainoa täysipainoinen ateria. Nyt kriisin aikana entistä useampi perhe joutuu työttömyyden tai lomautusten takia taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.

Kunnilla erilaisia käytäntöjä

Kunnat ja kaupungit järjestävät kouluruokailua hyvin eri tavoin etäopetuksessa ovelille koululaisille. Joissain kunnissa ruoka haetaan kouluilta ja joissain kunnissa annetaan esimerkiksi ostokortteja kauppoihin.

-Koululaisten vanhemmista tulee paljon palautetta eriarvoisuuteen liittyen. Tämä on havaittavissa varsinkin haja-asutusalueilla, jos matka kouluun tai ruoan hakupaikkaan on suhteellisen pitkä, sanoo Reijonen.

Myös sisältö vaihtelee

Joissain kunnissa koululaiset saavat viikoittain elintarvikekassin, joka sisältää mm. kananmunia, lihaa, juustoa, valmisruokaa ja kuivatuotteita. Toisissa kunnissa koululaiset saavat päivittäin evässämpylän, pillimehun ja hedelmän.

-Näistä esimerkeistä jälkimmäinen tuskin täyttää opetushallituksen ohjetta täysipainoisesta ateriasta, huomauttaa Reijonen.

Kirjallinen kysymys

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten hallitus varmistaa, että koululaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan? Aikooko hallitus ohjeistaa kuntia enemmän yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen toimintaan?