Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on huolissaan siitä, mitä Itä-Ukrainassa tapahtuu koronakriisin aikaan ja sen varjolla. Kanerva puhui aiheesta perjantaina yleiskokouksen webinaarissa, jossa käsiteltiin koronaviruksen vaikutuksia Etyjin konfliktialueilla.

“Itä-Ukrainan separatistialueella humanitaarinen tilanne ja terveydenhuolto ovat jo valmiiksi heikossa hapessa, minkä lisäksi väestö on siellä iäkästä. Siksi on todennäköistä, että koronatilanne on alueella vakava ja huonompi kuin muualla Ukrainassa”, hän totesi.

Samaan aikaan tulitaukorikkomukset ovat yleistyneet ja siviiliuhrien määrä kasvanut. Kanervan mukaan on tärkeää turvata Etyj-tarkkailijoiden ja kansainvälisten järjestöjen esteetön kulku kontaktilinjan yli. Tämä mahdollistaa muun muassa paremman tiedonsaannin tautitilanteesta ja humanitaarisen avun perillemenon.

“Koronan perusteella asetettuja liikkumisrajoituksia Etyjin tarkkailijoille ei tule hyväksyä. Tautitilannetta ei pidä käyttää myöskään perusteena vaikeuttaa tai hidastaa konfliktin ratkaisua. Ratkaisun perusta on pysynyt samana eli poliittisen vuoropuhelun tarve ja Minskin sopimusten toimeenpano,” Kanerva painotti.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on perunut kesän istuntonsa ja muut samassa fyysisessä tilassa tapahtuvat kokoukset koronatilanteen takia. Yleiskokouksen kansanedustajien vuoropuhelua pidetään yllä sarjalla etäkokouksia, joissa käsitellään koronatilanteen vaikutuksia. Perjantain COVID’s Impact on Conflicts in the OSCE region –webinaariin osallistuvat Etyjin yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta myös Vilhelm Junnila (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Pia Kauma (kok.) ja Kimmo Kiljunen (sd.).