RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

– Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto on erittäin tärkeää meille kaikille – lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Me RKP:ssä haluamme, että kaikilla suomalaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada laadukasta hoitoa ja hoivaa, riippumatta taloudellisesta asemasta tai missä asuu. Moni asia toimii hyvin suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta myös parannettavaa löytyy. Siksi RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteensä 20 kohtaa, joiden uskomme olevan merkittäviä hoidon ja hoivan tulevaisuuden kannalta Suomessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuus molemmilla kansalliskielillämme on yksi Suomen tulevaisuuden avainkysymyksistä. Keskeisiä seikkoja hoito- ja hoiva-alan houkuttelevuuden kannalta ovat riittävä määrä koulutuspaikkoja lääkäreille, sairaanhoitajille ja lähihoitajille; hyvinvointi ja viihtyvyys työelämässä; hyvä johtajuus; tasa-arvo; kilpailukykyiset palkat; työperäinen maahanmuutto; jäykkien hierarkioiden purkaminen ja ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen. Tarvitsemme pikaisesti monialaisen toimintaohjelman riittävän sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön turvaamiseksi.
Nyt on aika kehittää pieniä sairaaloita, alasajon sijasta. Pienemmillä sairaaloilla on keskeinen asema uusilla hyvinvointialueilla, ja niiden pitäisi pystyä tarjoamaan yhdenvertaisesti monipuolista sairaanhoitoa kaikkialla maassamme. Siksi meidän on nopeasti uudistettava lainsäädäntö, joka koskee pienempien sairaaloiden oikeutta tehdä suunniteltuja leikkauksia ja ylläpitää synnytysosastoja.
Palveluseteleitä tulisi käyttää enemmän – yksityistä ja kolmatta sektoria tarvitaan hoitotakuun täyttämiseksi. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvan paineen lievittämiseksi on käytettävä yksityisen sektorin kapasiteettia. Varsinkin nyt, kun jonot ei-kiireelliseen hoitoon ovat kasvaneet suureksi koronapandemian vuoksi. Palvelusetelillä potilas voi helposti ja kätevästi valita itselleen parhaan ratkaisun. Haluamme, että palveluseteleitä koskeva lainsäädäntö uudistetaan nopealla aikataululla.
Liikkuvia ratkaisuja tarvitaan terveydenhuollon tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi ympäri Suomen. Uusien hyvinvointialueiden tulisi ennakkoluulottomasti hyödyntää nykyaikaisen tekniikan mahdollisuuksia, kuten liikkuvien terveysasemien käyttöönottamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että terveydenhuoltopalveluja tarjotaan säännöllisesti ihmisten lähellä koko hyvinvointialueella, myös kuntakeskusten ulkopuolella. Suuremmissa kaupungeissa on tärkeää pienentää kasvavia terveyseroja eri kaupunginosien välillä esimerkiksi kohdennetuilla lisäresursseilla.
Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä saada palveluja. Chat-sovellusten ja muiden digitaalisten palveluiden avulla voimme alentaa kynnystä ottaa yhteyttä koulutettuun hoitohenkilöstöön, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin, mikä voi monissa tapauksissa olla ratkaisevan tärkeää. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja digitaalisia palveluja tulee lisätä, jotta palveluiden saatavuutta voidaan kehittää, erityisesti mielenterveyspalveluissa.
Ruotsinkielisiä sote-palveluita on vahvistettava kaikilla tasoilla. Ruotsinkielinen palvelu on tärkeä hoidon laatutekijä, joka tulee ottaa huomioon. Mahdollisuus kommunikoida omalla äidinkielellään on ratkaisevan tärkeää, kun olemme sairaita ja heikoimmillamme. Sinun tulee saada puhua äidinkieltäsi, kun olet sairas ja menet lääkäriin tai jos olet vaikeassa elämäntilanteessa ja haluat puhua esimerkiksi psykologin kanssa. Riittävän kielitaidon omaavan hoitohenkilökunnan rekrytoinnin helpottamiseksi hyvinvointialueilla tarvitaan riittäviä kielilisiä. Haluamme nähdä enemmän ruotsinkielistä henkilökuntaa myös hätäkeskuksissa koulutuksen ja rekrytoinnin myötä. Ruotsinkielinen pelastuskoulutus tulee siirtää Helsinkiin.
Omalääkäri- ja omasairaanhoitajajärjestelmän käyttöönottoa ikäihmisille tulee selvittää. Mahdollisuus käydä saman tutun lääkärin tai sairaanhoitajan luona luo turvallisuuden tunnetta, varsinkin kun olet vanhempi.
Korkeampi kotitalousvähennys hoito- ja hoivatyöstä. Mahdollisuus hankkia palveluita kotiin voi olla suuri apu ja helpotus monissa elämäntilanteissa. Siksi kotitaloustyön sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on korotettava 2250 eurosta 3500 euroon ja vähennyskelpoista osuutta 40 prosentista 60 prosenttiin. Suurempi kotitalousvähennys mahdollistaa sen, että yhä useampi voi sitä käyttää. Samalla myös yritykset hyötyvät, kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita. On tärkeää muistaa, että uusia työpaikkoja syntyy ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Yhdenvertaisempi korvaus omaishoitajille. Omaishoitajat tekevät todella arvokasta mutta usein erittäin raskasta työtä, joka päivä, ympäri vuorokauden. Samalla omaishoitajien tuen kriteerit vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä. Siksi omaishoitajien hoitokorvaukset tulisi siirtää Kelaan.
Kolmannen sektorin toimintaedellytykset on turvattava. Säätiöt ja yhdistykset tekevät korvaamatonta työtä yhteiskunnassamme eri puolilla maata esimerkiksi hyvinvointia edistävällä toiminnalla ja vanhustenhoidon saralla. Kulttuurilla ja liikunnalla on valtava merkitys hyvinvoinnille ja kansanterveydelle. Siksi on ratkaisevan tärkeää turvata kolmannen sektorin toimintaedellytykset.
Parempi työhyvinvointi on ratkaisevan tärkeää – sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Suomen talous menettää vuosittain valtavia summia sairaseläkkeiden, sairaslomien, sairaana työskentelyn ja työtapaturmien vuoksi. Parempi työhyvinvointi tarkoittaa ennen kaikkea työntekijän oikeutta turvalliseen, miellyttävään ja motivoivaan työhön. Meidän on jatkettava työtä ja panostuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Huomioidaan koko perhe. Ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä lasten ja nuorten pahoinvoinnin, ongelmien ja syrjäytymisen torjumiseksi. On tärkeää ottaa huomioon koko perhe ja taustalla olevat olosuhteet, jotta voimme ratkaista ongelmat parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluntarjonnan tulee olla sukupuolisensitiivistä. Esimerkiksi perheväkivalta on erityisesti sukupuoleen liittyvä terveysuhka, joka tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijahuolto ja lastensuojelu muodostavat kokonaisuuden, jonka resurssit on turvattava. Neuvolassakäynnin ikärajan korottaminen vahvistaisi tukea perheille.
Oppilashuoltoa on vahvistettava – tarvitsemme riittävän määrän koulukuraattoreja ja -psykologeja. Uskomme, että koulukuraattorilla pitäisi olla vastuullaan enintään 500 opiskelijaa. Uusien hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä on erittäin tärkeää varmistaa toimiva yhteys koulujen ja oppilashuollon välillä. Oppilaan pitää olla keskiössä, hallinnon sijasta. Oppilashuollon tulee paremmin tukea häirintää ja syrjintää kokevia oppilaita.
Haluamme seitsemän päivän hoitotakuun, joka pitää sisällään myös terapian. Mielenterveysongelmat ovat yksi Suomen tämän päivän kansansairauksista. Joka neljäs sairaslomapäivä johtuu mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon kärsimystä sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Siksi tarvitsemme hoitotakuun, jotta mielenterveysongelmista kärsivät saavat apua ajoissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mielenterveyteen nyt koronapandemian jälkeen ja erityisesti nuorten osalta.
Psykoterapeuttikoulutuksen tulee olla maksutonta. Meillä on huutava pula koulutetuista psykoterapeuteista. Mahdollisuus kouluttautua psykoterapeutiksi ei saa olla riippuvainen taloudellisesta asemasta.
Investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin tarvitaan myös jatkossa – myös tulevaisuuden kannalta. Tavoite, että TKI-investointien on oltava neljä prosenttia BKT:sta on tarpeen myös sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Uudet innovaatiot tehostavat terveydenhuoltoa ja hillitsevät kustannusten nousua.
Huumeidenkäyttöä on ehkäistävä ja riippuvuudesta kärsiviä on autettava tehokkaasti. Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen klinikoita ja moniammatillista yhteistyötä kunnan, koulun, terveydenhuollon, kotien ja poliisin välillä. Uusien hyvinvointialueiden on omaksuttava aktiivinen, kokonaisvaltainen lähestymistapa huumeidenkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Huumeidenkäyttö aiheuttaa yhä enemmän ongelmia yhteiskunnassa.
Saamelaisten oikeus saada hoitoa omilla kielillään on turvattava. Tarvitaan kielilisiä työntekijöille, jotka hallitsevat saamen kieliä.
Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Sopimuspalokunnat, palomiehet ja muut VPK-toiminnan harjoittajat tekevät erittäin arvokasta työtä kaikkialla maassamme ja ovat ratkaisevan tärkeitä pelastuspalvelujen tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi kaikilla alueilla.
Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon ja rokotuksiin on turvattava.