Kuvaaja: Susanna Kekkonen

GigaVaasan taustalla olevalla kaivosyhtiö Beowulf Miningilla on erittäin kyseenalainen maine


Sekä Suomessa että Ruotsissa toimintatavoistaan kyseenalaisen maineen hankkinut kaivosyhtiö Beowulf Mining sai pitää Ylen verkkosivuilla yhtiön tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä Vaasan kaupunginjohtajan Tomas Häyryn kanssa 11.1.2022. Yhtiö suunnittelee louhintaa Saimaalla yhdessä Suomen kansallismaisemista laajasta vastuksesta huolimatta.

 

Yle lähetti tiistaina verkkosivuillaan yhtiön tiedostustilaisuuden, joka käsitteli kaivosyhtiö Beowulf Miningin omistaman Grafintech Oy:n ja intialaisen Epsilon Advances Materialsin yhteisyrityksen tekemää aiesopimusta Vaasaan perustettavasta akkumateriaalitehtaasta. Vaasa sai tehdassuunnitelmat aiemmin karille karahtaiden suunnitelmien tilalle.

”Valitettavasti nämä aieuutiset eivät ole pelkästään hyviä, kun kaivannaisia havitellaan suunnitteilla oleviin akkumateriaalitehtaisiin muun muassa Saimaan vesistöjen ääreltä ihmisten ja elinkeinojen valtavasta vastustuksesta huolimatta. Tehdas tulee tarvitsemaan muun muassa grafiittia ja luo näin lisää painetta perustaa herkille luontoalueille suunniteltuja kaivoksia. Sama yhtiö, jonka tiedotustilaisuuden Yle lähetti, yrittää parhaillaan oikeusteitse estää luonnonsuojelualueen perustamisen Heinävedelle”, Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ihmettelee.

”Akkumateriaaleja tarvitaan, mutta on hyvin kyseenalaista, että Suomea viedään Euroopan raaka-ainevarastoksi ja muun muassa useat Natura-alueet sekä Saamenmaan alueet ovat uhattuna. Natura-verkosto on perustettu torjumaan biodiversiteettikriisiä ja suunnitteilla olevat kaivokset uhkaavat tätä tavoitetta. Kaivostoiminta ei ole kestävää, kun varauksia tehdään luonnonsuojelualueille ja niiden kylkeen”, kansanedustaja Mari Holopainen sanoo.

Beowulf Miningin toimitusjohtaja Kurt Budge kiitteli tiedotustilaisuudessa Business Finlandia saamastaan valtion rahoituksesta.

“On erikoista, että Business Finland rahoittaa yhtiön louhimiseen tähtääviä hankkeita suomalaisten laajasta vastustuksesta huolimatta. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista. On aiheellista kysyä, mitkä ovat Business Finlandin rahoituksen eettiset periaatteet ja sosiaalinen vastuu. Korkean teknologian maana tunnettu Suomi näyttää yhä vahvemmin keikahtavan raaka-aineiden ja yksinkertaisen louhinnan kohdemaaksi jatkojalostuksen lisäämän kysynnän myötä. Geopoliittinen kilpailu raaka-aineista on niin kovaa, että lähes kaikki louhitaan minkä annamme louhia. Samalla on kysyttävä, että onko näin keskinkertaisella elinkeinostrategialla kansalaisten tukea ja millä keinoilla uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä voitaisiin hillitä. Suomalaiset arvostavat vesistöjä ja arvokasta luontoa”, taustaltaan kauppatieteilijä ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Holopainen ihmettelee.

Tiedotustilaisuudessa Beowulf Miningin toimitusjohtaja Kurt Budge totesi, että tehtaalla olisi valmius tuottaa grafiittia myös synteettisesti. Budgen johtama yhtiö on kuitenkin keskittynyt louhittavaan grafiittiin ja aikoo aloittaa tuotannon sillä, vaikka louhiminen aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Erikoista on myös tapa, jolla asiaa käsiteltiin kuin kyseinen yhtiöllä olisi luvat kaivostoiminnalle, vaikka kyse on vasta malminetsinnästä. Yhtiön edellinen toimitusjohtaja tuli tunnetuksi lausahduksestaan “what local people?”

“Totta kai globaalit kaivosyhtiöt hankkivat raaka-aineet sieltä, mistä ne edullisimmin ja helpoiten voi saada. Meidän tehtävämme on asettaa riittävät rajat lainsäädännöllisesti, jotta kaivostoiminta voi olla kestävää,” Mari Holopainen korostaa.

“Kaupunginjohtaja Tomas Häyry maalaili tiedotustilaisuudessa kuvaa kestävyydestä. Nämä puheet ovat irti todellisuudesta, jos kaivostoimintaa suunnitellaan Saimaan rannoille. Käykö tässä niin, että hyöty ulosmitataan pääasiassa toisaalla? Vaasa saa mahdollisesti tehdastyöpaikkoja, intialais- ja brittitaustaisen yhtiöiden omistajat tuotot ja Pohjois- ja Itä-Suomeen jäävät jätteet tuleville sukupolville. Kaivostoiminta aiheuttaa väistämättä konflikteja ja epävarmuutta asumiselle, elinkeinoille ja investointiympäristöille jatkuvasti laajemmilla alueilla. Vireillä olevat ja myönnetyt malminetsintäluvat ja kaivosyhtiöiden varaukset kattavat yli 14% Suomen pinta-alasta”, Mari Holopainen toteaa. ​​

Sähköistymiseen tarvittavia akkumateriaaleja kehitetään myös luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävämmistä materiaaleista, joiden innovaatiotoimintaan Suomessa tulisi ensisijaisesti panostaa.

Lähteitä:

https://www.thelocal.se/20130813/49616/
https://www.bbc.com/news/business-28547314
https://www.usnews.com/news/world/articles/2013/08/29/swedens-indigenous-sami-in-fight-against-miners
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016718517302397?via%3Dihub
https://www.ita-savo.fi/paikalliset/4363144

https://www.mustread.fi/artikkelit/enemman-sahkoautoja-ja-uusiutuvaa-energiaa-vaite-on-utopiaa-koska-metalliraaka-aineita-ei-ole-riittavasti/

https://jmkorhonen.fi/2021/03/26/kaikki-kaytetaan-mika-kaivetaan/