Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta
Ti 21.2.2017, Keskustan ryhmäpuhe, kansanedustaja Tapani Tölli
(muutosvarauksin)
Lainsäädännön taso on koko eduskunnan asia
”Maa on lailla rakennettava”. Näin linjasivat tasavaltamme rakentajat. Oikeusjärjestelmämme, jonka juuret periytyvät Ruotsin vallan ajalta, on osoittautunut toimivaksi ja kansalaisten oikeustajun mukaiseksi. Suomalaiset ovatkin harvinaisen lainkuuliaisia kansalaisia ja virkamiehiä. Tämä asettaa myös lainsäädännön tasolle jatkuvasti korkeat vaatimukset.
Juuri nyt käytävä keskustelu lainvalmistelusta ja sen laadusta virisi oikeuskanslerin vuoden 2014 kertomukseen liittyen. Huoli lainvalmistelun tasosta on pitkäaikainen, ei juuri tämän hallituksen aiheuttama.
Pääministeri Paasikivi kertoi päiväkirjassaan heti sotien jälkeen lukeneensa joulunpyhät
asutuslainsäädäntömietintöjä. Näin hän kirjoittaa: ”Hirmuinen asia. Asian hätiköivä ja valmistamaton käsittely on pantu alulle jo 1940. Kivimäki teki ehdotuksen 2 viikossa. Komitea työskenteli myös 2 viikkoa. Hallitus 11 päivää. Eduskunta 1 kuuk. 21 päivää. Hutiloimista: Ei mitään suunnitteluja. Tällaisesta ei tule mitään hyvää.”
Hyvät kollegat! Kaikki me olemme vuorollamme olleet hallitusvastuussa. Tiedämme, että lainvalmistelu on erittäin vaativaa. Lainsäädännön hyvästä tasosta huolehtiminen ei ole hallitus-/oppositio- asia vaan hyvin yhteinen asia. Siksi kiinnitän huomion tulevaan.
Sipilä nimitti arviointineuvoston
Parantaakseen lainsäädännön tasoa Sipilän hallitus nimitti lainsäädännön arviointineuvoston. Neuvosto on itsenäinen ja riippumaton. Sen tehtävänä on arvioida hallitusten esitysten laatua ja erityisesti taloudellisia vaikutuksia. Sen työ on päässyt hyvään alkuun.
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön lähtökohta. Sen noudattaminen ei ole kiinni konjunktuureista, ei taloudellisista eikä poliittisista. Hallituksen esityksen perustuslainmukaisuutta valvoo perustuslakivaliokunta tehden oikeudellista, ei poliittista harkintaa.
Perustuslakivaliokunnan tekemä ennakollinen arviointi on sadan vuoden aikana osoittautunut vahvuutensa.
Laajakantoiset hankkeet ansaitsisivat komitean
Hyvä lainvalmistelu vaatii hyvää ammattitaitoa, riittäviä resursseja, oikeaa asennetta ja riittävästi aikaa. Suurena haasteena on usein se, miten sovitetaan yhteen hyvän lainvalmistelun periaatteet ja ketteryys.
Lainvalmistelussa olisi hyvä ottaa uudelleen käyttöön komiteatyöskentely yhteiskunnallisesti merkittävissä, laajakantoisissa ja yleensä yli vaalikauden ulottuvissa hakkeissa. Tämä kuitenkin edellyttää kussakin hakkeessa huolellista esiselvitystä.
Lainvalmistelu ja -kirjoittaminen vaativat korkeaa ammattitaitoa ja osaamista. Edellytyksenä on, että on käytettävissä riittävät ja oikein kohdennetut henkilöresurssit.
Nyt niissä on ollut vajetta pitkän aikaa, johtuen mm. vuosia jatkuneesta henkilöiden vähentämisestä ja toisaalta mittavista yhteiskunnallisista uudistuksista, ja niihin liittyvistä uusista laeista.
Olisikin perusteltua vahvistaa harkitusti näitä resursseja. Olisiko perusteltua, että jokaisessa ministeriössä olisi lainvalmistelusta vastaava virkamies, lainsäädäntöjohtaja? Lakiesitysten valmistelussa suhdetta perustuslakiin on huolella arvioitava ja tässä olisi nykyistä enemmän pystyttävä tukeutumaan oikeusministeriön apuun. Tämäkin on myös resurssikysymys.
Meillä on jo nykyisin voimassa laadukkaat hyvän lainvalmistelun periaatteet ja siihen liittyvät oppaat. On tärkeä, että nämä periaatteet ovat myös hyvin sisäistyneet kunkin ministeriön poliittisessa ja virkamiesjohdossa.
Lainsäädännön arvo säilyy myös arvokkuudella
Sata vuotta sitten 15.11.1917 eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi ja on sitä sen jälkeen ollut. On tärkeä, että me itse kukin kohdallamme huolehdimme, että käyttäydymme keskusteluissa ja toimissamme niin, että tähän valtaan liittyvä arvo myös säilyy.