Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan sateenkaariverkoston varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö
Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan sateenkaariverkoston varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen toimista YK:n lapsen oikeuksien komitean langettavan päätöksen toimeenpanemiseksi sekä lapsen edun ja lasten oikeuksien turvaamiseksi turvapaikkaprosesseissa.
Taustalla on vuonna 2021 YK:n lapsen oikeuksien komitean ratkaisu koskien Suomen päätöstä olla myöntämättä turvapaikkaa sateenkaariperheen lapselle ja käännyttää perhe takaisin Venäjälle vuonna 2017. Tänä keväänä annetun arvion mukaan Suomi on toimeenpannut ratkaisun vain osittain.
– Tämä oli ensimmäinen ratkaisu, jossa Suomen todettiin loukanneen lapsen oikeuksien yleissopimusta ja myös maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun komitea on antanut ratkaisun valituksesta, joka koskee sateenkaariperheen lapsen oikeuksia. On huolestuttavaa, että Suomi on laiminlyönyt näin merkittävän langettavan ratkaisun toimeenpanoa, sanoo Hyrkkö.
Päätöstä ei ole hyvitetty eikä korvauksia asianosaisille maksettu, vaikka näitä toimia on komitean ratkaisussa edellytetty. Ratkaisu velvoittaa Suomea myös tekemään kaiken tarvittavan, jotta samanlaiset loukkaukset voidaan estää tulevaisuudessa.
– On hyvä, että Suomessa on viime vuosina parannettu lapsen edun huomioimista turvapaikkamenettelyssä yleisesti. Suomen toimet sateenkaariperheiden lapsiin kohdistuvien uhkien tunnistamiseksi jäävät kuitenkin hämärän peittoon. Tämä on olennainen kysymys, kun lainsäädäntö ja asenteet sateenkaarivähemmistöjä kohtaan ovat monessa maassa kiristymään päin, sanoo Hyrkkö.

KIRJALLINEN KYSYMYS YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEAN LANGETTAVAN PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOSTA

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi sai helmikuussa 2021 langettavan ratkaisun YK:n lapsen oikeuksien komitealta koskien päätöstä olla myöntämättä turvapaikkaa sateenkaariperheen lapselle ja perheen käännyttämisestä takaisin Venäjälle vuonna 2017.

Ratkaisun mukaan Suomi loukkasi kolmea lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaa, joiden mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (artikla 3), lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta (artikla 19) ja valtion on suojeltava pakolaislapsia (artikla 22).

Tämä oli ensimmäinen ratkaisu, jossa Suomen todettiin loukanneen lapsen oikeuksien yleissopimusta ja myös maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun komitea on antanut ratkaisun valituksesta, joka koskee sateenkaariperheen lapsen oikeuksia.

Ratkaisun mukaan Suomen on hyvitettävä todettu loukkaus ja maksettava riittävä korvaus loukkauksen uhrina olleelle lapselle. Lisäksi ratkaisu velvoittaa Suomen tekemään kaiken tarvittavan, jotta samanlaisilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa.

YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovilla komiteoilla ei ole samanlaista toimeenpanovaltaa suhteessa valtioihin, kuten esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella. Tyypillisesti Suomi on kuitenkin pyrkinyt täyttämään komiteoidenkin näkemykset tarkasti.

Tänä keväänä komitea on antanut arvionsa Suomen toimista ratkaisun toimeenpanemiseksi. Arvosanaksi annettiin ”B”, mikä tarkoittaa, että ratkaisu on toimeenpantu vain osittain.

On käynyt ilmi, että Suomi ei ole korjannut tehtyä päätöstä eikä maksanut loukkauksen uhrille korvausta, joka oli erikseen mainittu velvoite Suomelle. Korvauksen maksamatta jättämistä ei ole perusteltu komitealle tai perheelle mitenkään.

Mitä tulee samanlaisten loukkausten estämiseen tulevaisuudessa, Suomi on tehnyt toimenpiteitä lapsen edun huomioimisen ja lasten kuulemisen varmistamiseksi yleisesti turvapaikkamenettelyssä. Suomi ei ole kuitenkaan raportoinut toimenpiteistä, joilla huolehdittaisiin nimenomaan sateenkaariperheiden lasten oikeuksien loukkausten ennaltaehkäisystä ja esimerkiksi sateenkaariperheen lapsiin kohdistuvan vainon uhan tunnistamisesta. Juuri näihin asioihin komitea on ratkaisussaan kiinnittänyt erityistä huomiota.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miksi Suomi ei ole toteuttanut YK:n lapsen oikeuksien komitean langettavan ratkaisun mukaisia toimenpiteitä loukkauksen hyvittämisestä ja korvauksen maksamisesta?

Mihin toimenpiteisiin Suomi on ryhtynyt tai ryhtyy samanlaisten loukkausten estämiseksi jatkossa erityisesti koskien sateenkaariperheiden lasten kohtaaman vainon uhan tunnistamiseksi?

Aikooko maahanmuuttovirasto päivittää ohjeistuksiaan sellaisten maiden osalta, joissa kiristyneet asenteet ja lainsäädäntö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan muodostavat erityisen uhan lapsiperheille?

Helsingissä 4.4.2024

Saara Hyrkkö /vihr