Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusselontekoa valmistelleen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sofia Vikman korostaa, että Suomi ei missään olosuhteissa saa joutua harmaalle vyöhykkeelle.
”Hallituksen tuoreessa puolustusselonteossa sanotaan, että Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa ja on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta. On äärimmäisen tärkeää, ettei synny epäselvyyttä siitä, mihin Suomi kuuluu”, Vikman sanoo.
Vikman kiittää selontekoa siitä, että se linjaa selkeästi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tavoin, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi väistämättä Suomen turvallisuuteen.
“Euroopan unioni on alusta asti ollut Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö. Suomi on nyt etujoukoissa edistämässä myös unionin puolustusyhteistyön kehittämistä. Tämä on merkittävää”, Vikman sanoo.
Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava. Vikmanin mukaan ensisijaista on huolehtia kaikissa oloissa Suomen omasta puolustuskyvystä.
”Suomella ei ole puolustusliiton tarjoamia turvatakuita. Siksi on hyvä, että Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke lisää EU:n jäsenmaiden välisen puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Se on yksi keino vahvistaa puolustustamme”, Vikman sanoo.
Selonteossa linjataan, että Suomi luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua. Sotilaallisen avun vastaanottokyky on osa kansallista puolustuskykyä.
“On tärkeää, että Suomi huolehtii kaikissa tilanteissa oman puolustuskyvyn ylläpidosta ja siitä, että puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Se on paras keino ennaltaehkäistä ongelmia ja turvata, että saamme elää rauhassa. Nimenomaan tähän tähdätään puolustusmäärärahojen korotuksella ja isoilla strategisilla hankkeilla”, sanoo Vikman.
Vikmanin mukaan selonteossa on tervetullutta myös kansainvälisen puolustusyhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen, missä Ruotsilla on oma erityisasemansa.
“Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen”, sanoo Vikman.