KUNTAVAALIT 2017

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 sivut

Author: kerttuvali

Ennakkoäänestäjistä enemmistö eläkeläisiä

Published / by kerttuvali

Kuntavaalien 2017 äänestysprosentti oli 58,9 prosenttia. Ennakkoon vaaleissa äänesti 1 169 319 äänioikeutettua, eli 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 42,0 prosenttia, työllisistä 21,5 ja työttömistä 18,9 prosenttia. Kaikista ennakkoon äänestäneistä eläkeläisten osuus oli 46,7 prosenttia, työllisten 41,0 ja työttömien 6,0 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaaleista 2017.

Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan ryhmissä kuntavaaleissa 2017, %

kvaa_2017_2017-05-05_tie_001_fi_001

Tilastokeskus julkaisee vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä ensimmäistä kertaa tietoa myös vaalipäivänä äänestäneistä. Tietoa vaalipäivänä äänestäneistä saatiin yhteensä 116 kunnasta, joista 59 kunnasta kaikilta äänestysalueilta. Tieto saatiin yhteensä 509 äänestysalueelta. Nämä äänestysalueet kattoivat 31,4 prosenttia vuoden 2017 kuntavaalien äänioikeutetuista.

Alle 80-vuotiaasta väestöstä äänestivät koko maassa aktiivisimmin ennakkoon 73-vuotiaat (49,8 %), suhteellisesti vähiten 18- ja 19-vuotiaat (12,0 %). Niillä äänestysalueilla, joista tieto oli saatavilla, vaalipäivänä äänestivät aktiivisimmin 41-vuotiaat (40,6 %), matalin vaalipäivän äänestysprosentti oli 22-vuotiailla (18,6 %).

Ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet alueilla iän mukaan Kuntavaaleissa 2017, %

kvaa_2017_2017-05-05_tie_001_fi_002

Lähde: Kuntavaalit 2017, Katsaus äänestämiseen, Tilastokeskus

Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja

Published / by kerttuvali

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittiin yhteensä 8 999 valtuutettua kunnanvaltuustoihin. Valituista valtuutetuista oli naisia 39,0 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vaaleissa asetetuista ehdokkaista. Naisten osuus kunnanvaltuutetuiksi valituista kasvoi kuitenkin 2,8 prosenttiyksiköllä edellisistä vaaleista.

Naisten osuus valituista puolueittain kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017, %

kvaa_2017_2017-04-27_tie_001_fi_001

Kaikkien kuntavaaleissa valittujen keski-ikä oli 50,7 vuotta. Valituista istuvia kunnanvaltuutettuja oli 56,1 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten istuvia kunnanvaltuutettuja valittiin uudelle valtuustokaudelle Perussuomalaisista, 62,2 prosenttia. Suhteellisesti eniten uusia kunnanvaltuutettuja valittiin puolestaan Vihreän liiton ehdokkaista, 65,7 prosenttia.

Valituista 92,7 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä oli 6,5 prosenttia ja muuta kieltä äidinkielenään puhuu 0,7 prosenttia valituista. Suhteellisesti eniten muunkielisiä, 1,9 prosenttia, valittiin eduskuntapuolueista Vihreän liiton ehdokkaista.

Pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista kuntavaaleissa valituista työllisiä oli 80,6 prosenttia, työttömiä 4,2 ja työvoiman ulkopuolella 15,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on kokoomuksen riveistä valituista (85,1 %) ja vähiten Vasemmistoliitolla (70,8 %).

Valittujen taustatekijöitä puolueittain kuntavaaleissa 2017:

Puolue Kunnan-
valtuu-
tettuja (%)
Valittujen
ikä
keski-
määrin
Suomen-
ja
saamen-
kielisiä (%)
Ruotsin-
kielisiä (%)
Muun-
kielisiä (%)
Työllisiä (%) Työttömiä (%) Työ-
voiman
ulko-
puolella (%)
Tulot
keski-
määrin
KESK 58,4 50,6 99,6 0,1 0,2 84,8 3,0 12,2 45 543
KOK 56,2 49,7 97,9 1,5 0,5 85,1 2,3 12,6 67 152
PS 62,2 49,3 98,8 0,4 0,8 73,6 8,8 17,6 39 580
SDP 59,3 53,0 95,9 2,9 1,2 77,3 4,2 18,5 44 255
VIHR 34,3 43,2 95,9 2,2 1,9 82,6 6,7 10,7 41 126
VAS 56,8 53,6 97,7 1,1 1,2 70,8 6,7 22,5 39 897
RKP 54,6 50,1 5,1 93,4 1,5 82,8 2,1 15,1 53 998
KD 44,0 53,2 88,6 11,1 0,3 74,4 5,4 20,3 45 538
Muut 50,2 52,5 92,9 5,9 1,3 74,8 6,7 18,5 43 647
Kaikki valitut 56,1 50,7 92,7 6,5 0,7 80,6 4,2 15,2 48 087

Kaikkien valittujen keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat 48 087 euroa vuodessa. Eduskuntapuolueista keskimäärin suurimmat tulot ovat Kokoomuksen uusilla kunnanvaltuutetuilla, 67 152 euroa, pienimmät Perussuomalaisten uusilla valtuutetuilla, 39 580 euroa.

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi, Tilastokeskus

Kuntaliitto: Äänestysaktiivisuus nousi suurten kaupunkien siivittämänä

Published / by kerttuvali

2017-04-10 14_04_26-Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2017.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Suurten kaupunkien asukkaat käyttivät eilisissä kuntavaaleissa äänioikeuttaan selvästi innokkaammin kuin aiemmin, selviää Kuntaliiton analyysista. Tämä oli suurin syy siihen, että äänestysprosentti nousi koko maassa. Äänestysprosentti nousi 0,5 prosenttiyksikköä 58,8, prosenttiin vuoden 2012 äänestysprosentista (58,3 %).

Suurista kaupungeista äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingissä (+ 4,2 prosenttiyksikköä), Turussa (+ 3,4 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (+ 3,0 prosenttiyksikköä).

– Helsingissä kuntavaalit käytiin pormestarivaalina, mikä vauhditti äänestämistä tuntuvasti. Myös Tampereella suuret puolueet kävivät tiukkaa kilpailua pormestarivalinnasta, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

– Vaalitulosten perusteella pormestarimallin käyttöönotto näyttäisi lisäävän kiinnostusta äänestämiseen. Malli selkeyttää luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä työnjakoa ja antaa kasvot päätöksenteolle, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo.

Innokkaimmin äänestettiin Kinnulassa, laiskimmin Kajaanissa

Kuntakohtaiset erot äänestysprosentissa olivat erittäin suuria, kuten aiemmissakin kuntavaaleissa. Erot ovat osin merkittäviä myös samankokoisten kuntien välillä.

Korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, 82,6 prosenttia. Kinnulassa oli koko maan korkein äänestysprosentti myös vuosien 2012 ja 2008 kuntavaaleissa. Myös Luodon kunnassa äänesti yli 80 prosenttia äänioikeutetuista (82,5 %).

Eniten äänestysprosentti nousi Kärkölässä (+ 6,9 prosenttiyksikköä), Närpiössä (+ 4,5 prosenttiyksikköä) ja Helsingissä.

Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 49,3 prosenttia. Kajaani on ainoa kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin.

Eniten äänestysaktiivisuus laski Siuntiossa (- 9,0 prosenttiyksikköä), Posiolla (- 8,9 prosenttiyksikköä) sekä Isojoella (- 7,1 prosenttiyksikköä).

– Perussuomalaisten kannatuksen lasku on yksi mahdollinen syy äänestysinnon hiipumiseen monessa kunnassa, Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.

Äänestysprosentin selkeä nostaminen vaatii uudistuksia

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskisen mukaan äänestysaktiivisuuden selkeä nostaminen vaatii uusia keinoja.

– Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi olisi kokeiltava ennakkoluulottomasti eri vaalien yhdistämistä, pormestarin valintaa suoralla vaalilla, äänestysikärajan laskemista sekä nettiäänestämisen mahdollistamista, Koskinen sanoo.

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä 33 618 ehdokasta

Published / by kerttuvali

Rekisteröidyistä puolueista 15 asetti ehdokkaita vuoden 2017 kuntavaaleissa. Kaikkiaan ehdokkaita Manner-Suomen 295 kunnassa on 33 618, joista valitsijayhdistysten asettamia 805. Kuntavaalien ehdokasmäärä väheni edellisistä kunnallisvaaleista 3 506 ehdokkaalla (9,4 prosenttia). Ehdokkaista miehiä on 20 207 ja naisia 13 411. Ehdokkaista 6 669 on nykyisessä kunnanvaltuustossa toimivia kunnanvaltuutettuja, 162 istuvia kansanedustajia ja 4 europarlamentaarikkoja. Puolueista eniten ehdokkaita asetti Suomen keskusta, 7 461 ehdokasta, ja vähiten Suomen eläinoikeuspuolue, 15 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaalien 2017 ehdokasasettelusta.

Naisten ja miesten osuus ehdokkaista kuntavaaleissa 1953–2017:

kvaa_2017_01_2017-03-31_tie_001_fi_001

Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa enintään puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita kuin mikä on kunnassa valittavien valtuutettujen määrä. Kaikista ehdokkaista 96,0 prosenttia on nykyisten eduskuntapuolueiden (KESK, KOK, PS, SDP, VIHR, VAS, RKP, KD) asettamia. Ehdokkaista 1,6 prosenttia on asettanut puolue, jolla ei ole kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Eniten tällaisista puolueista ehdokkaita asetti Suomen kommunistinen puolue (221 ehdokasta) ja vähiten Suomen eläinoikeuspuolue (15 ehdokasta). Ehdokkaista 2,4 prosenttia on valitsijayhdistysten asettamia.

Kunnallisvaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Vuoden 2017 kuntavaalien ehdokkaista naisia oli 39,9 prosenttia, 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Eduskuntapuolueista Vihreä liitto asetti suhteellisesti eniten naisehdokkaita, 57,9 prosenttia puolueen asettamista ehdokkaista. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita oli Perussuomalaisilla, 25,2 prosenttia. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus oli suurin Feministisellä puolueella (90,0 prosenttia) ja pienin Itsenäisyyspuolueella (11,4 prosenttia).

Ehdokkaiden lukumäärä ikäluokan mukaan puoluettain kuntavaaleissa 2017

Puolue 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Yhteensä
KESK 353 902 1 442 1 761 1 792 1 211 7 461
KOK 300 603 1 233 1 531 1 239 833 5 739
PS 118 469 791 974 867 612 3 831
SDP 171 599 1 180 1 388 1 609 1 185 6 132
VIHR 156 476 795 631 377 165 2 600
VAS 122 426 606 608 818 623 3 203
RKP 103 185 262 295 255 224 1 324
KD 50 210 336 439 490 446 1 971
SKP 4 35 32 22 53 75 221
KTP 1 3 3 3 6 23 39
LIBE 7 21 14 9 3 2 56
Piraattip. 12 71 38 14 2 137
EOP 1 9 2 3 15
Femin.p. 3 15 13 6 2 1 40
IP 4 14 9 10 7 44
Muut 27 65 162 223 195 133 805
Yhteensä 1 428 4 093 6 923 7 916 7 718 5 540 33 618

Kaikkien kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 49,5 vuotta, miesehdokkaiden 50,7 ja naisehdokkaiden 47,8 vuotta. Ehdokkaista 21 174 (63,0 prosenttia) on 45 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia, 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on 5 540 ehdokasta (16,5 prosenttia). Alle 25-vuotiaita ehdokkaita on 1 428 (4,2 prosenttia). Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Ruotsalaisella kansanpuolueella (7,8 prosenttia) ja vähiten Kristillisdemokraateilla (2,5 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on eduskuntapuolueista ehdokkaana Kristillisdemokraateilla (22,6 prosenttia) ja vähiten Vihreällä liitolla (6,3 prosenttia). Kaikista vuoden 2017 kuntavaaleihin ehdokkaita asettaneista puolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Liberaalipuolueella (12,5 prosenttia) ja vähiten Itsenäisyyspuolueella (0,0 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Kommunistisella työväenpuolueella (59,0 prosenttia) ja vähiten Piraattipuolueella ja Suomen eläinoikeuspuolueella (0,0 prosenttia). Ehdokkaan ikä on ikä vaalipäivänä.

Ehdokkaiden taustatekijöitä puolueittain kuntavaaleissa 2017

2017-03-31 12_58_01-Tilastokeskus - Kunnallisvaalit 2017

1) Työvoiman ulkopuolella olevat ehdokkaat jakautuvat opiskelijoihin (20,1 %), eläkeläisiin (71,4 %), varus- ja siviilipalvelusmiehiin (0,4 %) ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin (8,1 %).
2) Valtionveronalaiset tulot

Kaikista ehdokkaista istuvia kunnanvaltuutettuja on 19,8 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdokkaana Suomen Keskustalla, 28,1 prosenttia. Suhteellisesti vähiten istuvia kunnanvaltuutettuja eduskuntapuolueiden asettamista ehdokkaista on Vihreällä liitolla, 8,8 prosenttia.

Ehdokkaista 92,2 prosenttia on suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä ehdokkaista on 5,6 prosenttia ja muuta kieltä äidinkielenään puhuu 2,2 prosenttia ehdokkaista. Suhteellisesti eniten muunkielisiä ehdokkaita eduskuntapuolueista on Vihreällä liitolla (4,2 %), Kristillisdemokraateilla (3,5 %) ja Ruotsalaisella kansanpuolueella (3,3 %).

Ehdokkaan pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista kuntavaaliehdokkaista työllisiä on 68,2 prosenttia, työttömiä 8,4 ja työvoiman ulkopuolella 23,4 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on Kokoomuksen asettamissa ehdokkaissa (75,7 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (56,9 %). Suhteellisesti eniten työvoiman ulkopuolisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (30,5 %) ja vähiten Vihreällä liitolla (19,3 %).

Kaikkien ehdokkaiden keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat 38 080 euroa vuodessa. Eduskuntapuolueista keskimäärin suurimmat tulot ovat Kokoomuksen asettamilla ehdokkailla, 50 162 euroa, pienimmät Perussuomalaisten ehdokkailla, 30 420 euroa.

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla (www.vaalit.fi). Tarkemmat tiedot kuntavaalien ehdokkaista löytyvät katsauksesta: Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017.

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, Tilastokeskus

Kaikki Piraattipuolueen ehdokkaat ovat täyttäneet vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen

Published / by kerttuvali

13442129_10209217781591743_8944809048272267546_n

Piraattipuolueen puheenjohtaja Jonna Purojärvi

Piraattipuolue on näiden kuntavaalien ensimmäinen rekisteröitynyt puolue, jonka ehdokkaat ovat täyttäneet vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen. Piraattipuolue panostaa politiikassa avoimuuteen ja demokratian edistämiseen. Näissäkin vaaleissa jokainen puolueen listoilta ehdolla oleva on täyttänyt vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkua.

“Piraattipuolue toimii omien periaatteidensa mukaan, kuten kuuluukin. Olemme vaaleista toiseen saaneet vapaaehtoisen vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen tehtyä jokaista ehdokasta myöten. Puolueemme on osoittanut, että politiikan avoimuus ei ole pelkkiä vaalipuheita, vaan näkyy myös toiminnassamme.”, kommentoi puheenjohtaja Jonna Purojärvi.

Voit seurata tilannetta ja tutkia oman ehdokkaasi rahoitusta osoitteesta www.vaalirahoitusvalvonta.fi

Keskustan kuntavaalien tv- ja radiomainonta alkaa

Published / by kerttuvali

1510921_10152826667920748_3323624958793597035_n

Keskusta aloittaa lähipäivinä kuntavaalien tv- ja radiomainontansa.

Tv-filmejä on neljä. Spoteissa kuvataan neljän eri-ikäisen ihmisen kautta ylisukupolvisesti ja kahden ihmisen väliseen kosketukseen tukeutuen Keskustan vaihtoehtoa ”Huolenpitoa – huomennakin”.

– Keskustan vaihtoehto on uudistamalla turvata lähi- ja peruspalvelut tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle koko Suomessa myös tulevaisuudessa sekä rakentaa elinvoimaisia kotikuntia ja maakuntia, puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoo.

Filmit ovat katsottavissa Keskustan YouTube-kanavalla:

https://www.youtube.com/watch?v=yhaxeSICvVc

https://www.youtube.com/watch?v=PiaWrlW8ERk

https://www.youtube.com/watch?v=R5kpHqmprvs

https://www.youtube.com/watch?v=Xnp5XLqmMbM

Filmit alkavat näkyä tv-kanavilla valtakunnallisesti lauantaina 25.3. Myös Keskustan radiomainonnassa käsitellään huolenpitoa. Radiomainonta alkaa valtakunnallisesti keskiviikkona 29.3. eli kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä.

SDP:n kuntavaalikärjissä kaikki pidetään mukana

Published / by kerttuvali

Suomen_sosialidemokraattisen_puolueen_logo.svg

SDP julkaisi tänään kuntavaalien kärkiteemansa. Kevään vaalien kolme teemaa ovat:

Satsaukset sivistykseen ovat satsauksia tulevaisuuteen

Sivistys on kykyä tehdä valintoja, ymmärtää niiden seurauksia ja arvioida seurauksia kriittisesti. Niin omassa elämässä kuin yhteiseksi hyväksi. Viime vuosien yhteiskunnallinen kehitys meillä ja maailmalla on jälleen muistuttanut, miksi sivistys on niin tärkeä itseisarvo. Sivistys on vastuuta yhteisestä maailmastamme ja tulevaisuudestamme.

Hyvinvointia kaikissa elämän vaiheissa

Päämäärämme on aina suojella heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Jos et muuten tiedä, mitä teet, ole heikomman puolella. Jokainen meistä tarvitsee joskus tukea elämässään. Siksi pidämme kiinni vahvasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme – palveluineen ja turvaverkkoineen.

Uudistuva ja elinvoimainen kunta

SDP on kaikkialla Suomessa asuvien ihmisten puolue. Me haluamme kehittää kaikkien kuntien elinvoimaisuutta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme tulevaisuuteen vaikuttaa konkreettisesti kuitenkin myös se, miten Suomen eri alueita ja niiden elinvoimaisuutta vahvistetaan.

Yhteensä SDP lähtee kuntavaaleihin kolmella teemalla ja yhdeksällä esityksellä, joilla halutaan varmistaa, ettei yhdenkään lapsen tai opettajan tarvitse olla homekoulussa, että jokaisella lapsella on oikeus ilmaiseen varhaiskasvatukseen, että yhteiset verovarat käytetään yhteisiin palveluihin, että jokaisella on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen ja että jokaisella on mahdollisuus työhön ja kohtuuhintaiseen kotiin.

SDP tulee käymään kampanjaansa ihmisten äänellä, inhimillisten tarinoiden kautta. Vaaleihin puolue lähtee hyvällä ehdokasasettelulla. Yhteensä 6072 ehdokkaallaan SDP:llä on erittäin kattava lista koko Suomessa. Haluamme pitää kaikki mukana.

Tutustu  SDP:n vaalisivuihin:

 

Etusivu

Tutustu SDP:n kuntavaalikärkiin:

Suomeksi: https://drive.google.com/file/d/0B8AFa3xbB8dpTkJHTXh0SFp0OUk/view?usp=sharing

Ruotsiksi: https://drive.google.com/file/d/0B8AFa3xbB8dpZC1zMWJTakdEZEE/view?usp=sharing

 

Oikeusministeriö tiedottaa: Kuntavaalit 9.4.2017

Published / by kerttuvali

11149383_1065993146750699_8580731370059220597_n

Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9. huhtikuuta. Vaaleissa valitaan kuntiin neljäksi vuodeksi valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Koko maassa valtuutettuja valitaan yhteensä 8 999. Valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2017.

Henkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on kuntavaaleissa äänioikeus siinä kunnassa, jossa hänellä oli kotipaikka 17. helmikuuta 2017.  Äänioikeutettuja on noin 4,4 miljoonaa. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta postissa ilmoituksen äänioikeudesta (ilmoituskortti). Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa. Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista.

Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Äänestää voi vain omassa kunnassa ehdokkaana olevaa henkilöä. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.

Vaalipäivänä 9. huhtikuuta saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20.

Ennakkoäänestyspaikat netistä ja puhelinpalvelusta

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi ja maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770 (ruotsiksi numerossa 0800 9 4771).

Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia äänestyspaikalle, saa äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava  oman kunnan keskusvaalilautakunnalle  viimeistään 28. maaliskuuta ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää myös omaishoitaja, joka asuu samassa taloudessa.

Vaalitietoa yli 20 kielellä

Oikeusministeriö lähettää yhdessä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kanssa äänestämään kannustavan kirjeen noin 120 000 nuorelle, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa käyttämään äänioikeuttaan. Ministeriö tukee myös Moniheli ry:n Kaikkien vaalit -kampanjaa, joka mm. järjestää paneelikeskusteluja eri puolilla Suomea.

Vaalit.fi:ssä on tietoa kuntavaaleista yli kahdellakymmenellä eri kielellä. Suomen, ruotsin, saamenkielten, karjalan ja romanin lisäksi kielinä ovat albania, arabia, englanti, espanja, kiina, kurdi (sorani), persia, puola, ranska, saksa, somali, thai, turkki, venäjä, vietnam ja viro.

Oikeusministeriön YouTube -kanavasta löytyy lisäksi selko- ja viittomakielisiä videoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi on saatavilla selkoesitteet. Vaaleista tiedotetaan myös näkövammaisille sopivassa muodossa.

Tulostietoja julkaistaan laskennan valmistumisen mukaan

Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9. huhtikuuta aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana.

Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen keskiviikkona 12. huhtikuuta viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa.

Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 12. kesäkuuta 2017. Kukin ehdokas voi halutessaan tehdä myös vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalimenoistaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Vaalisivuilta vaalit.fi tietoa ja tuloksia

Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista ovat verkkosivuilla vaalit.fi.

Tiedot ehdokkaista ja ehdokasnumerot tulevat sivuille 9.3. illan aikana. Seuraavana päivänä ehdokastiedot tulevat saataville myös ladattavina tiedostoina.

Ennakkoäänestyksen aikana vaalisivuille päivitetään tunnin välein (myös viikonloppuna) tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnissa jakoko maassa.

Vaali-iltana 9.4. klo 20 alkaen kerrotaan alustavan laskennan edistymisen mukaisesti tulokset kunnissa, vaalipiireissä ja koko maassa sekä valittujen ehdokkaiden nimet kussakin kunnassa. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella. Kunnan ehdokkaiden äänimäärät julkaistaan, kun kunnan kaikki äänestysalueet ovat saaneet alustavan laskennan valmiiksi. Alustavan laskennan tulokset julkaistaan  maanantaina 10.4. myös ladattavina tiedostoina.

Vahvistetut tulokset päivitetään vaalisivuille tarkastuslaskennan valmistuttua12. huhtikuuta.

Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi

Published / by kerttuvali

cd9b92ba-3bb5-4438-bc97-7fd5eabbbf75-w_960

Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi, ilmenee käynnissä olevan päättäjäkyselyn alustavista tuloksista. Sen sijaan ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.

Alustavien tietojen mukaan tulevissa kuntavaaleissa varsinkin neljän suurimman puolueen ehdokasmäärä on laskenut verrattuna viime kuntavaaleihin.

– Kyselyaineistoja tarkasteltaessa ilmenee, että vastaajilla on vahvempi käsitys luopumisen kuin jatkamisen syistä. Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.

Kuntien nykyiset luottamushenkilöt arvioivat tutkimuksessa syitä, jotka vaikuttavat kiinnostukseen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Kysely kohdistettiin 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan osallistuneen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen.

Maakuntauudistus vähentää halukkuutta, kunnan tulevaisuudennäkymät lisäävät

Kyselyssä varsinkin naiset ovat sitä mieltä, että yksityiselämä (naiset 82 %, miehet 70 %) ja sote- ja maakuntauudistus (naiset 61%, miehet 52%) vaikuttavat kielteisesti halukkuuteen asettua ehdolle.

Kyselyssä luottamushenkilöitä pyydettiin arvioimaan, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.

• Ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt korostuvat kaikkien kokoluokkien kunnissa eniten ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.
• Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan vähentävän halukkuutta asettua ehdolle varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.
• Vastanneista 40 prosenttia arvioi, että kunnan tulevaisuuden näkymät lisäävät halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.
• Yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointi kunnan asioista koetaan seikaksi, joka voi vähentää ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa.
• Yksityiselämän syyt mainitaan kaikissa puolueissa syynä ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.

– Yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marinne Pekola-Sjöblom.

Tietoa tutkimuksesta

Kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevista kuntavaaleista, meneillään olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kunnallisesta päätöksenteosta kartoitetaan laajalla päättäjäkyselyllä, joka lähetettiin kuntiin helmikuussa 2017.  Lopullisia tuloksia julkaistaan kevään aikana.

Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyn toteutti Åbo Akademi. Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntapäättäjien näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Edelliset vastaavan laajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2010, 2003, 1999 ja 1995.

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Liitteet

Halukkuus asettua ehdolle 170302.pdf

Keskustalla 7450 ehdokasta kuntavaaleissa

Published / by kerttuvali

keskusta_logo_2016_fi

Keskustalla on 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa alustavan tiedon mukaan yhteensä 7450 ehdokasta koko Suomessa.

Keskustan ehdokkaista noin 39 prosenttia on naisia ja 61 prosenttia miehiä. Nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita Keskustalla on noin 700 eli 9 prosenttia kaikista puolueen ehdokkaista.

Keskustalla on kuntavaaleissa ehdokkaita yhteensä 284 Manner-Suomen kunnassa.

– Olen tyytyväinen ehdokasmääräämme. Pääsimme lähelle asettamaamme noin 8 000 ehdokkaan tavoitetta. Keskustan listoilta kautta Suomen löytyy nyt jokaiselle varmasti oma, osaava ehdokas, puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoo.

– Lämmin kiitos kaikille ehdokkaille ja ehdokkaita hankkineille. Yhdessä tämän ehdokasjoukon kanssa lähdemme rakentamaan entistä elinvoimaisempia kotikuntia, Ovaska toteaa.

Kuntavaalien ehdokasasettelu vahvistetaan lopullisesti 9.3.