KUNTAVAALIT 2017

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 sivut

Category: Tilastokeskus

Ennakkoäänestäjistä enemmistö eläkeläisiä

Published / by kerttuvali

Kuntavaalien 2017 äänestysprosentti oli 58,9 prosenttia. Ennakkoon vaaleissa äänesti 1 169 319 äänioikeutettua, eli 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 42,0 prosenttia, työllisistä 21,5 ja työttömistä 18,9 prosenttia. Kaikista ennakkoon äänestäneistä eläkeläisten osuus oli 46,7 prosenttia, työllisten 41,0 ja työttömien 6,0 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaaleista 2017.

Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan ryhmissä kuntavaaleissa 2017, %

kvaa_2017_2017-05-05_tie_001_fi_001

Tilastokeskus julkaisee vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä ensimmäistä kertaa tietoa myös vaalipäivänä äänestäneistä. Tietoa vaalipäivänä äänestäneistä saatiin yhteensä 116 kunnasta, joista 59 kunnasta kaikilta äänestysalueilta. Tieto saatiin yhteensä 509 äänestysalueelta. Nämä äänestysalueet kattoivat 31,4 prosenttia vuoden 2017 kuntavaalien äänioikeutetuista.

Alle 80-vuotiaasta väestöstä äänestivät koko maassa aktiivisimmin ennakkoon 73-vuotiaat (49,8 %), suhteellisesti vähiten 18- ja 19-vuotiaat (12,0 %). Niillä äänestysalueilla, joista tieto oli saatavilla, vaalipäivänä äänestivät aktiivisimmin 41-vuotiaat (40,6 %), matalin vaalipäivän äänestysprosentti oli 22-vuotiailla (18,6 %).

Ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet alueilla iän mukaan Kuntavaaleissa 2017, %

kvaa_2017_2017-05-05_tie_001_fi_002

Lähde: Kuntavaalit 2017, Katsaus äänestämiseen, Tilastokeskus

Kuntavaaleissa 2017 valituista 44 prosenttia uusia kunnanvaltuutettuja

Published / by kerttuvali

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittiin yhteensä 8 999 valtuutettua kunnanvaltuustoihin. Valituista valtuutetuista oli naisia 39,0 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vaaleissa asetetuista ehdokkaista. Naisten osuus kunnanvaltuutetuiksi valituista kasvoi kuitenkin 2,8 prosenttiyksiköllä edellisistä vaaleista.

Naisten osuus valituista puolueittain kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017, %

kvaa_2017_2017-04-27_tie_001_fi_001

Kaikkien kuntavaaleissa valittujen keski-ikä oli 50,7 vuotta. Valituista istuvia kunnanvaltuutettuja oli 56,1 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten istuvia kunnanvaltuutettuja valittiin uudelle valtuustokaudelle Perussuomalaisista, 62,2 prosenttia. Suhteellisesti eniten uusia kunnanvaltuutettuja valittiin puolestaan Vihreän liiton ehdokkaista, 65,7 prosenttia.

Valituista 92,7 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä oli 6,5 prosenttia ja muuta kieltä äidinkielenään puhuu 0,7 prosenttia valituista. Suhteellisesti eniten muunkielisiä, 1,9 prosenttia, valittiin eduskuntapuolueista Vihreän liiton ehdokkaista.

Pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista kuntavaaleissa valituista työllisiä oli 80,6 prosenttia, työttömiä 4,2 ja työvoiman ulkopuolella 15,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on kokoomuksen riveistä valituista (85,1 %) ja vähiten Vasemmistoliitolla (70,8 %).

Valittujen taustatekijöitä puolueittain kuntavaaleissa 2017:

Puolue Kunnan-
valtuu-
tettuja (%)
Valittujen
ikä
keski-
määrin
Suomen-
ja
saamen-
kielisiä (%)
Ruotsin-
kielisiä (%)
Muun-
kielisiä (%)
Työllisiä (%) Työttömiä (%) Työ-
voiman
ulko-
puolella (%)
Tulot
keski-
määrin
KESK 58,4 50,6 99,6 0,1 0,2 84,8 3,0 12,2 45 543
KOK 56,2 49,7 97,9 1,5 0,5 85,1 2,3 12,6 67 152
PS 62,2 49,3 98,8 0,4 0,8 73,6 8,8 17,6 39 580
SDP 59,3 53,0 95,9 2,9 1,2 77,3 4,2 18,5 44 255
VIHR 34,3 43,2 95,9 2,2 1,9 82,6 6,7 10,7 41 126
VAS 56,8 53,6 97,7 1,1 1,2 70,8 6,7 22,5 39 897
RKP 54,6 50,1 5,1 93,4 1,5 82,8 2,1 15,1 53 998
KD 44,0 53,2 88,6 11,1 0,3 74,4 5,4 20,3 45 538
Muut 50,2 52,5 92,9 5,9 1,3 74,8 6,7 18,5 43 647
Kaikki valitut 56,1 50,7 92,7 6,5 0,7 80,6 4,2 15,2 48 087

Kaikkien valittujen keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat 48 087 euroa vuodessa. Eduskuntapuolueista keskimäärin suurimmat tulot ovat Kokoomuksen uusilla kunnanvaltuutetuilla, 67 152 euroa, pienimmät Perussuomalaisten uusilla valtuutetuilla, 39 580 euroa.

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi, Tilastokeskus

Kuntavaaleissa 2017 yhteensä 33 618 ehdokasta

Published / by kerttuvali

Rekisteröidyistä puolueista 15 asetti ehdokkaita vuoden 2017 kuntavaaleissa. Kaikkiaan ehdokkaita Manner-Suomen 295 kunnassa on 33 618, joista valitsijayhdistysten asettamia 805. Kuntavaalien ehdokasmäärä väheni edellisistä kunnallisvaaleista 3 506 ehdokkaalla (9,4 prosenttia). Ehdokkaista miehiä on 20 207 ja naisia 13 411. Ehdokkaista 6 669 on nykyisessä kunnanvaltuustossa toimivia kunnanvaltuutettuja, 162 istuvia kansanedustajia ja 4 europarlamentaarikkoja. Puolueista eniten ehdokkaita asetti Suomen keskusta, 7 461 ehdokasta, ja vähiten Suomen eläinoikeuspuolue, 15 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaalien 2017 ehdokasasettelusta.

Naisten ja miesten osuus ehdokkaista kuntavaaleissa 1953–2017:

kvaa_2017_01_2017-03-31_tie_001_fi_001

Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa enintään puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita kuin mikä on kunnassa valittavien valtuutettujen määrä. Kaikista ehdokkaista 96,0 prosenttia on nykyisten eduskuntapuolueiden (KESK, KOK, PS, SDP, VIHR, VAS, RKP, KD) asettamia. Ehdokkaista 1,6 prosenttia on asettanut puolue, jolla ei ole kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Eniten tällaisista puolueista ehdokkaita asetti Suomen kommunistinen puolue (221 ehdokasta) ja vähiten Suomen eläinoikeuspuolue (15 ehdokasta). Ehdokkaista 2,4 prosenttia on valitsijayhdistysten asettamia.

Kunnallisvaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Vuoden 2017 kuntavaalien ehdokkaista naisia oli 39,9 prosenttia, 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Eduskuntapuolueista Vihreä liitto asetti suhteellisesti eniten naisehdokkaita, 57,9 prosenttia puolueen asettamista ehdokkaista. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita oli Perussuomalaisilla, 25,2 prosenttia. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus oli suurin Feministisellä puolueella (90,0 prosenttia) ja pienin Itsenäisyyspuolueella (11,4 prosenttia).

Ehdokkaiden lukumäärä ikäluokan mukaan puoluettain kuntavaaleissa 2017

Puolue 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Yhteensä
KESK 353 902 1 442 1 761 1 792 1 211 7 461
KOK 300 603 1 233 1 531 1 239 833 5 739
PS 118 469 791 974 867 612 3 831
SDP 171 599 1 180 1 388 1 609 1 185 6 132
VIHR 156 476 795 631 377 165 2 600
VAS 122 426 606 608 818 623 3 203
RKP 103 185 262 295 255 224 1 324
KD 50 210 336 439 490 446 1 971
SKP 4 35 32 22 53 75 221
KTP 1 3 3 3 6 23 39
LIBE 7 21 14 9 3 2 56
Piraattip. 12 71 38 14 2 137
EOP 1 9 2 3 15
Femin.p. 3 15 13 6 2 1 40
IP 4 14 9 10 7 44
Muut 27 65 162 223 195 133 805
Yhteensä 1 428 4 093 6 923 7 916 7 718 5 540 33 618

Kaikkien kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 49,5 vuotta, miesehdokkaiden 50,7 ja naisehdokkaiden 47,8 vuotta. Ehdokkaista 21 174 (63,0 prosenttia) on 45 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia, 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on 5 540 ehdokasta (16,5 prosenttia). Alle 25-vuotiaita ehdokkaita on 1 428 (4,2 prosenttia). Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Ruotsalaisella kansanpuolueella (7,8 prosenttia) ja vähiten Kristillisdemokraateilla (2,5 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on eduskuntapuolueista ehdokkaana Kristillisdemokraateilla (22,6 prosenttia) ja vähiten Vihreällä liitolla (6,3 prosenttia). Kaikista vuoden 2017 kuntavaaleihin ehdokkaita asettaneista puolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Liberaalipuolueella (12,5 prosenttia) ja vähiten Itsenäisyyspuolueella (0,0 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Kommunistisella työväenpuolueella (59,0 prosenttia) ja vähiten Piraattipuolueella ja Suomen eläinoikeuspuolueella (0,0 prosenttia). Ehdokkaan ikä on ikä vaalipäivänä.

Ehdokkaiden taustatekijöitä puolueittain kuntavaaleissa 2017

2017-03-31 12_58_01-Tilastokeskus - Kunnallisvaalit 2017

1) Työvoiman ulkopuolella olevat ehdokkaat jakautuvat opiskelijoihin (20,1 %), eläkeläisiin (71,4 %), varus- ja siviilipalvelusmiehiin (0,4 %) ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin (8,1 %).
2) Valtionveronalaiset tulot

Kaikista ehdokkaista istuvia kunnanvaltuutettuja on 19,8 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdokkaana Suomen Keskustalla, 28,1 prosenttia. Suhteellisesti vähiten istuvia kunnanvaltuutettuja eduskuntapuolueiden asettamista ehdokkaista on Vihreällä liitolla, 8,8 prosenttia.

Ehdokkaista 92,2 prosenttia on suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä ehdokkaista on 5,6 prosenttia ja muuta kieltä äidinkielenään puhuu 2,2 prosenttia ehdokkaista. Suhteellisesti eniten muunkielisiä ehdokkaita eduskuntapuolueista on Vihreällä liitolla (4,2 %), Kristillisdemokraateilla (3,5 %) ja Ruotsalaisella kansanpuolueella (3,3 %).

Ehdokkaan pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista kuntavaaliehdokkaista työllisiä on 68,2 prosenttia, työttömiä 8,4 ja työvoiman ulkopuolella 23,4 prosenttia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on Kokoomuksen asettamissa ehdokkaissa (75,7 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (56,9 %). Suhteellisesti eniten työvoiman ulkopuolisia ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (30,5 %) ja vähiten Vihreällä liitolla (19,3 %).

Kaikkien ehdokkaiden keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat 38 080 euroa vuodessa. Eduskuntapuolueista keskimäärin suurimmat tulot ovat Kokoomuksen asettamilla ehdokkailla, 50 162 euroa, pienimmät Perussuomalaisten ehdokkailla, 30 420 euroa.

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla (www.vaalit.fi). Tarkemmat tiedot kuntavaalien ehdokkaista löytyvät katsauksesta: Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017.

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, Tilastokeskus