KUNTAVAALIT 2017

Debaattimedian Kuntavaalit 2017 sivut

Category: Yleiset uutiset

Oikeusministeriö tiedottaa: Kuntavaalit 9.4.2017

Published / by kerttuvali

11149383_1065993146750699_8580731370059220597_n

Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9. huhtikuuta. Vaaleissa valitaan kuntiin neljäksi vuodeksi valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Koko maassa valtuutettuja valitaan yhteensä 8 999. Valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2017.

Henkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on kuntavaaleissa äänioikeus siinä kunnassa, jossa hänellä oli kotipaikka 17. helmikuuta 2017.  Äänioikeutettuja on noin 4,4 miljoonaa. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta postissa ilmoituksen äänioikeudesta (ilmoituskortti). Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa. Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista.

Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Äänestää voi vain omassa kunnassa ehdokkaana olevaa henkilöä. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.

Vaalipäivänä 9. huhtikuuta saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20.

Ennakkoäänestyspaikat netistä ja puhelinpalvelusta

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi ja maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770 (ruotsiksi numerossa 0800 9 4771).

Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia äänestyspaikalle, saa äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava  oman kunnan keskusvaalilautakunnalle  viimeistään 28. maaliskuuta ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää myös omaishoitaja, joka asuu samassa taloudessa.

Vaalitietoa yli 20 kielellä

Oikeusministeriö lähettää yhdessä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kanssa äänestämään kannustavan kirjeen noin 120 000 nuorelle, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa käyttämään äänioikeuttaan. Ministeriö tukee myös Moniheli ry:n Kaikkien vaalit -kampanjaa, joka mm. järjestää paneelikeskusteluja eri puolilla Suomea.

Vaalit.fi:ssä on tietoa kuntavaaleista yli kahdellakymmenellä eri kielellä. Suomen, ruotsin, saamenkielten, karjalan ja romanin lisäksi kielinä ovat albania, arabia, englanti, espanja, kiina, kurdi (sorani), persia, puola, ranska, saksa, somali, thai, turkki, venäjä, vietnam ja viro.

Oikeusministeriön YouTube -kanavasta löytyy lisäksi selko- ja viittomakielisiä videoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi on saatavilla selkoesitteet. Vaaleista tiedotetaan myös näkövammaisille sopivassa muodossa.

Tulostietoja julkaistaan laskennan valmistumisen mukaan

Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9. huhtikuuta aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana.

Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen keskiviikkona 12. huhtikuuta viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa.

Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 12. kesäkuuta 2017. Kukin ehdokas voi halutessaan tehdä myös vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalimenoistaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Vaalisivuilta vaalit.fi tietoa ja tuloksia

Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista ovat verkkosivuilla vaalit.fi.

Tiedot ehdokkaista ja ehdokasnumerot tulevat sivuille 9.3. illan aikana. Seuraavana päivänä ehdokastiedot tulevat saataville myös ladattavina tiedostoina.

Ennakkoäänestyksen aikana vaalisivuille päivitetään tunnin välein (myös viikonloppuna) tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnissa jakoko maassa.

Vaali-iltana 9.4. klo 20 alkaen kerrotaan alustavan laskennan edistymisen mukaisesti tulokset kunnissa, vaalipiireissä ja koko maassa sekä valittujen ehdokkaiden nimet kussakin kunnassa. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella. Kunnan ehdokkaiden äänimäärät julkaistaan, kun kunnan kaikki äänestysalueet ovat saaneet alustavan laskennan valmiiksi. Alustavan laskennan tulokset julkaistaan  maanantaina 10.4. myös ladattavina tiedostoina.

Vahvistetut tulokset päivitetään vaalisivuille tarkastuslaskennan valmistuttua12. huhtikuuta.

Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi

Published / by kerttuvali

cd9b92ba-3bb5-4438-bc97-7fd5eabbbf75-w_960

Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi, ilmenee käynnissä olevan päättäjäkyselyn alustavista tuloksista. Sen sijaan ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.

Alustavien tietojen mukaan tulevissa kuntavaaleissa varsinkin neljän suurimman puolueen ehdokasmäärä on laskenut verrattuna viime kuntavaaleihin.

– Kyselyaineistoja tarkasteltaessa ilmenee, että vastaajilla on vahvempi käsitys luopumisen kuin jatkamisen syistä. Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.

Kuntien nykyiset luottamushenkilöt arvioivat tutkimuksessa syitä, jotka vaikuttavat kiinnostukseen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Kysely kohdistettiin 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan osallistuneen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen.

Maakuntauudistus vähentää halukkuutta, kunnan tulevaisuudennäkymät lisäävät

Kyselyssä varsinkin naiset ovat sitä mieltä, että yksityiselämä (naiset 82 %, miehet 70 %) ja sote- ja maakuntauudistus (naiset 61%, miehet 52%) vaikuttavat kielteisesti halukkuuteen asettua ehdolle.

Kyselyssä luottamushenkilöitä pyydettiin arvioimaan, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.

• Ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt korostuvat kaikkien kokoluokkien kunnissa eniten ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.
• Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan vähentävän halukkuutta asettua ehdolle varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.
• Vastanneista 40 prosenttia arvioi, että kunnan tulevaisuuden näkymät lisäävät halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.
• Yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointi kunnan asioista koetaan seikaksi, joka voi vähentää ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa.
• Yksityiselämän syyt mainitaan kaikissa puolueissa syynä ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.

– Yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marinne Pekola-Sjöblom.

Tietoa tutkimuksesta

Kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevista kuntavaaleista, meneillään olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kunnallisesta päätöksenteosta kartoitetaan laajalla päättäjäkyselyllä, joka lähetettiin kuntiin helmikuussa 2017.  Lopullisia tuloksia julkaistaan kevään aikana.

Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyn toteutti Åbo Akademi. Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntapäättäjien näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Edelliset vastaavan laajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2010, 2003, 1999 ja 1995.

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Liitteet

Halukkuus asettua ehdolle 170302.pdf