Vasemmiston verouudistus tähtää kestävään rakennemuutokseen
Vasemmistoliitto julkisti tänään eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa esityksensä verojärjestelmän uudistamiseksi. Vero-ohjelmassa esitetään muun muassa varallisuusveron palauttamista, ympäristölle haitallisten tukien karsimista sekä Ruotsin mallin mukaisen lentoveron kokeilemista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korosti puheessaan kesäkokoukselle, että verotuksen on samaan aikaan turvattava hyvinvointivaltion rahoitus, tasattava tulo- ja varallisuuseroja sekä vauhditettava tuotannon, kulutuksen, asumisen ja liikkumisen kestävää rakennemuutosta.
– Varallisuutta ja ympäristöhaittoja pitää verottaa nykyistä enemmän. Pääomatuloveroista tulee tehdä aidosti progressiivisia. Tällä hetkellä monet suurituloiset nostavat keinotekoisia pääomatuloja ja maksavat niistä hyvin alhaista veroa, Andersson sanoi.
– Kun veropohjia laajennetaan ja tiivistetään, veroasteita voidaan jonkin verran laskea. Vasemmistoliiton mallissa kevennetään varsinkin pieni- ja keskituloisten tuloveroja.
Ympäristöverojen kiristäminen on Anderssonin mukaan välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tasaveroina ne ovat kuitenkin usein regressiivisiä eli tuloeroja kasvattavia.
Andersson painottaa, että yksittäisten verojen sijaan oleellista on se, että verojärjestelmä kokonaisuudessaan pienentää tulo- ja varallisuuseroja. Verotusta on myös täydennettävä tulonsiirtojen ja kattavien julkisten hyvinvointipalveluiden avulla.
Vasemmistoliiton vero-ohjelma yhdistää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
– Tämä on suurin eromme esimerkiksi kokoomukseen nähden. Kokoomukselle ja Petteri Orpolle tärkeintä tuntuu olevan progressiivisten tuloverojen jatkuva leikkaaminen, regressiivisten verojen lisääminen ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapauttaminen.
– Ympäristöverotuksen osalta hallituksen toiminta on ollut epäjohdonmukaista: esimerkiksi autoilun verotus huomioi päästöt hieman aiempaa paremmin, mutta samaan aikaan on kasvatettu teollisuuden uusiutumattoman energian verotukia ja pienennetty kaivosten sähköveroa, Andersson huomauttaa.
– Budjettiriiheen tultaessa valtiovarainministerillä on taas mielessään uusi tuloveroale. Petteri Orpon veropopulismi on haitallista ympäristölle, tasa-arvolle ja hyvinvoinnille.
Tulo- ja varallisuusverouudistusten lisäksi vasemmistoliiton vero-ohjelma sisältää kymmeniä toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat asumisen, liikenteen, energiantuotannon, maatalouden ja yritysten verottamista. Pakettiin sisältyy myös kattava lista harmaan talouden ja verovälttelyn vastaisia toimia.
Osana uudistuspakettiin puolue karsisi ympäristölle haitallisia verotukia satojen miljoonien edestä. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi teollisuuden energiaveropalautusten kohtuullistamista.
– Vero- ja tukijärjestelmämme on aika sopeutua siihen valtavaan muutokseen, jonka keskellä elämme. Ympäristökriisi on ratkaistava, ja se on tehtävä tavalla, joka ei kasvata tulo- ja hyvinvointieroja vaan kaventaa niitä. Vasemmistoliitolla on uskottava ratkaisu tähän aikamme suurimpaan haasteeseen, Andersson sanoi.
Vasemmistoliiton kestävä verouudistus: http://www.vasemmisto.fi/yleinen/vasemmistoliiton-kestava-verouudistus/
Li Anderssonin kesäkokouksessa pitämä puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Puhe kesäkokouksessa 28.8.2018
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li AnderssonHyvät ystävät,
Olemme vasemmistoliitossa pohtineet Suomen ja maailman tulevaisuutta poikkeuksellisen paljon viime kuukausina. Elämme monien samanaikaisten murrosten aikaa. Se, miten oikeudenmukaisesti ja viisaasti onnistumme ratkaisemaan nämä suuret haasteet, määrittää yhteisen tulevaisuutemme.
Ilmastonmuutos on tänä kesänä tullut suomalaistenkin iholle ennätyksellisten helteiden, sinilevän runsaan kukinnan, Ruotsin metsäpalojen ja maanviljelijöiden ahdingon muodossa. Edellisvuoden poikkeuksellisten sateiden jälkeen tuli tämän kesän poikkeuksellinen kuivuus. Monin puolin maailmaa tällaiset – ja paljon pahemmatkin – ilmiöt ovat olleet arkea jo pitkään.
Monet kysyvät, syystäkin, miten pärjäämme tulevaisuudessa, jossa poikkeustila on uusi normaali.
Ilmastonmuutos kytkeytyy suoraan moniin muihin aikaamme määrittäviin ilmiöihin ja vahvistaa niitä. Yksi tällainen on siirtolaisuus. Kiihtyvä ilmaston lämpeneminen, maaperän köyhtyminen, kuivuus, tulvat ja muut äärimmäiset sääilmiöt sekä kiistat luonnonvaroista pakottavat miljoonat ihmiset pois asuinseuduiltaan.
Jos haluamme vähentää vastentahtoista siirtolaisuutta ja pakolaisten määrää, on meidän kyettävä hillitsemään ilmastonmuutosta.
Muuttoliikkeisiin vaikuttaa myös vaurauden keskittyminen. Kansalaisjärjestö Oxfamin viimevuotisen raportin mukaan maailman kahdeksan vaurainta miestä omistaa yhtä paljon kuin koko maapallon köyhempi puolisko yhteensä.
Myös Suomessa eriarvoisuuden kasvu on totta. Varallisuuserot ovat kasvaneet pitkään, ja erityisesti Sipilän hallitus on tehnyt myös tuloeroja lisäävää talouspolitiikkaa. Kuilu rikkaiden ja köyhien elinpiirien ja kokemuusmaailmojen välillä on syventynyt.
Myös työelämä ja elinkeinoelämä muuttuvat yhä nopeammaksi käyvän teknologisen murroksen myötä. Työ siirtyy alati uusille alustoille, osa palkkatyöstä muuttuu yrittämiseksi ja itsensätyöllistämiseksi. Myös työn sisällöt muuttuvat. Muutos koskettaa kaikkia aloja. Sairaanhoitajan, rekkakuskin, kaupan kassan ja paperitehtaan työntekijän arki ja työnkuva muuttuvat väistämättä. Sama koskee lääkäreitä, salkunhoitajia ja koodaajia.
Nämä muutokset synnyttävät monissa ihmisissä huolta ja epävarmuutta tulevasta.
Minkälaisen maapallon minä jätän lapsilleni ja lapsenlapsilleni? Saanko enää töitä, jos menetän työpaikkani yli viisikymppisenä tai jos paikkakuntani tehdas siirretään Aasiaan? Uskallanko hankkia lapsia, kun en ole varma, että löydän työpaikan valmistuttuani? Miten maksan ensi kuun vuokran, jos en saa lisää keikkoja tässä kuussa?
Vaarana on, että entistä useampi kokee maailman olevan menossa suuntaan, jossa ei enää voi odottaa parempaa huomista. Että ihmiskunnan parhaimmat päivät ovat ehkä jo takana päin.
Hyvät ystävät,
Maailman suuret muutostrendit eivät vääjäämättä tarkoita kaiken huononemista. Politiikalla ratkaistaan, minkälaiseksi yhteiskunta meidän aikamme murrosten seurauksena muodostuu. Tärkein yhteinen tehtävämme on luoda ihmisille toivoa ja näkymä paremmasta.
Julkaisemme tänään kestävän verouudistusmallimme. Siihen kiteytyy se, mitä punavihreällä politiikalla tarkoitetaan. Ympäristökriisin ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista muutosta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, niin asumisessa, liikenteessä, energiantuotannossa, maataloudessa kuin elinkeinopolitiikassakin. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa tulo- ja varallisuuserojen kasvamista entuudestaan.
Ekologisen verouudistuksen perusajatus on siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja luonnonvarojen käytön verotukseen. Tämä voi pahimmillaan tarkoittaa vain progressiivisten verojen korvaamista tasaveroilla, jotka kasvattavat eriarvoisuutta.
Vasemmistoliiton kestävän verouudistuksen lähtökohta on, että verojärjestelmän tulee kokonaisuudessaan olla tasa-arvoa lisäävä. Ympäristöverojen korotusten mahdolliset kustannuksia lisäävät vaikutukset pienituloisille tulee korvata muilla veroilla ja tulonsiirroilla. Myös kattavat julkiset hyvinvointipalvelut ovat osa tulontasausjärjestelmää. Tämä linjaus erottaa meidät selkeästi oikeistosta.
Suomessa ympäristöveroja on usein otettu käyttöön tai kiristetty, kun on haluttu keventää tuloverotusta, ja jostain on pitänyt löytää rahaa tilalle. Taustalla ei monesti ole ollut kokonaisvaltaista ympäristöstrategiaa.
Sama linja on leimannut myös Juha Sipilän ja Petteri Orpon johtaman hallituksen veropolitiikkaa: Tuloverotusta on kevennetty suurituloisia suosien ja työnantajamaksuja on pienennetty. Joitakin regressiivisiä kulutus- ja ympäristöveroja on kiristetty, mutta toisaalta saastuttavan energian tukia on kasvatettu, mikä ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta on täysin epäjohdonmukaista. Perusturvaa on leikattu ennennäkemättömällä tavalla.
Oikeiston päällimmäisenä tavoitteena vaikuttaakin olevan progressiivisten verojen korvaaminen tasaveroilla, rikkaiden verotuksen keventäminen, verojärjestelmän tulontasausvaikutuksen pienentäminen ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan heikentäminen.
Kuvaavaa on, että tänään alkavassa hallituksen budjettiriihessä keskustellaan taas siitä, kevennetäänkö ensi vuonnakin tuloverotusta sadoilla miljoonilla euroilla. Petteri Orpo haluaa toisin sanoen jatkaa hyvätuloisia suosivan veroelvytyksen tiellä, siitä huolimatta, että Suomi elää nousukautta, ja rahat tulisivat huomattavan paljon parempaan ja vastuullisempaan käyttöön koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen sijoitettuna.
Meidän terveisemme budjettiriiheen on, että Petteri Orpon ja Juha Sipilän veropopulismi on haitallista sekä ympäristön, tasa-arvon että hyvinvointivaltion kannalta.
Hyvät ystävät,
Vasemmistoliiton veromallissa tuloverotuksen progressiota kiristetään ja myös pääomatulot tuodaan progression piiriin. Tällainen verotus olisi nykymallia paremmin linjassa ihmisten veronmaksukyvyn ja oikeustajun kanssa.
Ei ole oikein, että varakas listaamattoman yrityksen omistaja maksaa suurosingoistaan pienempää veroa kuin tavallinen ihminen palkastaan. Ei ole oikein, että veronmaksun minimoiminen on sitä helpompaa, mitä suuremmat tulot ihmisellä on. Kun myös pääomatuloista peritään veroa progressiivisen asteikon mukaan, voidaan veroasteikkoa keventää.
Kaikista pienituloisimpien asemaa parannetaan kasvattamalla kunnallisveron perusvähennystä. Kannatamme myös negatiivisen tuloverotuksen käyttöönottoa.
Tänään julkistamamme vero-ohjelma avaa kattavasti veropoliittisen ajattelumme periaatteita. Se sisältää myös huomattavan määrän konkreettisia muutosehdotuksia. Mainitsen niistä nyt joitakin.
Haluamme taistella harmaata taloutta vastaan laajentamalla pakollisen veronumeron rakennusalan lisäksi majoitus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalvelualalle, telakoille ja teknologiateollisuuteen.
Haluamme lisätä omistamisen julkisuutta ja poistaa niin kapitalisaatiosopimusten kaltaiset kuin hallintarekisteröintiin liittyvät veronvälttelymahdollisuudet. Haluamme palauttaa varallisuusveron, kiristää suurten perintöjen verotusta ja uudistaa kiinteistöveroa aidosti progressiiviseksi omaisuusveroksi. Kotimaisia pienyrittäjiä tuemme nostamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajan 30 000 euroon.
Asumisen haitallisten ilmastovaikutusten pienentämiseksi haluamme ottaa käyttöön uudenlaisen investointituen, joka kannustaa taloyhtiöitä, asunto-osuuskuntia ja omakotitaloasujia parantamaan kotiensa energiajärjestelmiä. Esitämme myös, että kotitalousvähennys laajennetaan kattamaan myös asunto-osakeyhtiöt ja -osuuskunnat, kun kyseessä on energiatehokkuutta tai uusiutuvan energian käyttöä parantavat hankkeet.
Suomessa pitää ottaa käyttöön päästöpohjainen lentovero henkilö- ja tavarakuljetukselle ja edistää myös kansainvälistä lentomaksua
Seuraavan hallituskauden aikana ympäristölle haitallisia tukia tulisi karsia ja uudelleenkohdentaa ainakin 500 miljoonan euron edestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että fossiilipolttoaineiden käyttöön kannustavia teollisuuden energiatukia leikataan. Haluamme myös vähentää turpeen verotukea asteittain ja laatia aikataulun energiaturpeen käytöstä irtautumiselle sekä uudistaa kaivosverotusta.
Hyvät ystävät,
Ilmastonmuutoksen lisäksi ihmisiä puhututtaa hallituksen yhä räikeämmäksi käyvä sanojen ja tekojen ristiriita. Keskustan kesäkokouksessa Juha Sipilä nosti eriarvoisuuden torjumisen yhdeksi seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi tehtäväksi. Siis sama pääministeri Sipilä, jonka pääministerikaudella on kasvatettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, korotettu lääkkeiden ja matkojen omavastuita, jäädytetty perusturva, leikattu ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, säädetty erityisesti iäkkäitä pitkäaikaistyöttömiä kurittava aktiivimalli sekä ajettu läpi kilpailukykysopimus, joka leikkasi etenkin julkisen puolen pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja.
Ja sama pääministeri ajaa nyt vielä irtisanomissuojan heikentämistä. Siitä huolimatta, että työpaikkojen epävarmuudesta ja pätkätöiden yleistymisestä on puhuttu vuosikausia, aikoo hallitus tietoisesti lisätä turvattomuutta työelämässä heikentämällä alle 20 hengen yrityksissä työskentelevien irtisanomissuojaa.
Niin Palkansaajien tutkimuslaitoksen kuin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edustajat ovat todenneet, että irtisanomissuojan heikennys ei paranna työllisyyttä. Sen sijaan hallituksen suunnitelma johtaa pahimmillaan tilanteeseen, jossa pärstäkertoimesi vaikuttaa aiempaa enemmän asemaasi työpaikalla. Miten sellaisessa tilanteessa voidaan varmistaa, että esimerkiksi työpaikan epäkohtien esiin nostaminen, seksuaalisesta häirinnästä ilmoittaminen tai aktiivisuus ammattiyhdistysliikkeessä eivät muodostu riskiksi?
Irtisanomissuojan heikentäminen on taas yksi hallituksen ajama ideologinen työmarkkinareformi, jonka tavoitteena on työehtojen heikentäminen ja turvattomuuden lisääminen. On ymmärrettävää ja tärkeää, että ammattiyhdistysliike omalta osaltaan reagoi puolustamaan työntekijöiden oikeuksia.
Hyvät ystävät,
Ihmisten usko politiikkaan palautetaan vain palauttamalla heidän uskonsa muutoksen mahdollisuuteen. Esittelimme viime viikolla muutosohjelmamme Suomelle omalle väellemme. Se on vasemmistoliiton vastaus siihen, minkälaiselta hallitusohjelma näyttäisi, jos me kirjoittaisimme sen.
Vasemmiston tehtävä on päivittää hyvinvointimallimme 2020-luvulle. Tasa-arvon edistäminen useiden samanaikaisten yhteiskunnallisten murrosten keskellä sekä siirtyminen vähähiiliseen elämäntapaan ovat meidän aikamme tärkeimmät tehtävät.
Me lähdemme ensi kevään eduskuntavaaleihin luomaan inhimillistä Suomea. Se on maa, jossa jokaisella on oikeus vanheta ilman huolta. Jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Se on maa, jossa jokaisella on oikeus elää omalla työllään ja oikeus luottaa tulevaan – sekä siihen, että maapallo on elinkelpoinen vielä tulevillekin sukupolville.
Me aiomme tehdä seuraavista eduskuntavaaleista tulevaisuusvaalit. On korkea aika, että Suomessa aletaan tehdä tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa. Meillä on siihen tarvittavat ratkaisut.