Parlamentti hyväksyi keskiviikkona säännöt, joilla suojataan EU-varoja oikeusvaltioperiaatteen rikkeiltä.
Uusien sääntöjen myötä Euroopan unionin jäsenmaat voivat menettää EU-rahoitustaan, jos niissä todetut oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset vaarantavat EU-varojen hallinnoinnin. Samalla pyritään varmistamaan, että EU-rahoituksen edunsaajat eivät joudu kärsimään maansa hallinnon tekemistä virheistä.
”Tämä on hieno saavutus EU:lle, suomalaisille ja kaikille eurooppalaisille. Uhkavaatimuksille ei antauduttu. Viimeinkin käytössämme on vuosien työn jälkeen mekanismi, jolla oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan tehokkaasti puuttua. Parlamenttina varmistimme, että neuvottelemamme laki on aidosti toimiva. Tätä tosiasiaa ei voida yksipuolisilla julistuksilla muuttaa”, mietinnön toisena esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa (EPP, kok.) totesi.
”EU ei ole paikka, jossa voit säilyttää oikeutesi, mutta et täyttää velvoitteitasi. Se on yhteisille arvoille perustuva yhteisö. Mekanismi, joka kytkee oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen EU-varojen käyttöön, on merkittävä saavutus parlamentille”, mietinnön toinen esittelijä Eider Gardiazabal Rubial (S&D, Espanja) sanoi. ”Parlamentti halusi varmistaa, että tämän asetuksen aiheuttamat taloudelliset seuraukset kohdistuvat suoraan rikoksentekijöihin eikä lopullisiin edunsaajiin. Erityisten suojalausekkeiden ansiosta mekanismilla ei ole vaikutusta opiskelijoihin, tutkijoihin, yrityksiin eikä kansalaisjärjestöihin”, hän lisäsi.
Miten mekanismi toimii?
Todettuaan oikeusvaltiorikkomuksen tai sen riskin, komissio esittää mekanismin käyttämistä jäsenmaan hallitusta vastaan ja EU-maksujen leikkaamista tai jäädyttämistä kyseiseltä EU-maalta.
Neuvoston tulee vahvistaa toimenpiteet määräenemmistöpäätöksellä kuukauden kuluessa, tai poikkeustapauksissa kolmessa kuukaudessa.
Mepit onnistuivat nopeuttamaan mekanismin käyttöä. Nyt hyväksyttyjen sääntöjen mukaan EU:n toimielimille jää 7-9 kuukautta aikaa ryhtyä toimiin oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa jäsenmaata vastaan (alun perin esillä oli 12-13 kuukauden aikaraja).
Huomioon sekä yksittäiset että systemaattiset rikkeet
Mepit onnistuivat varmistamaan, että uutta lakia ei sovelleta pelkästään tapauksissa, joissa EU-varojen käyttöön liittyy suoria väärinkäytöksiä, kuten korruptiota tai petoksia. Mekanismia sovelletaan myös tilanteissa, joissa EU:n perusarvojen, kuten demokratian tai oikeuslaitoksen riippumattomuuden järjestelmälliset loukkaukset vaikuttavat, tai uhkaavat vaikuttaa, EU-varojen hallinnointiin.
Lain lopullisesta muodosta käydyissä neuvotteluissa parlamentti onnistui sisällyttämään asetukseen kohdan, jossa määritellään selkeitä esimerkkejä oikeusvaltiovaltiorikkomuksista. Näitä ovat mm. pyrkimykset vaikuttaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, laittomien päätösten korjaamatta jättäminen, ja oikeussuojakeinojen rajoittaminen.
Edunsaajien etujen turvaaminen
Lailla pyritään varmistamaan, että EU:n budjetista hyötyvät, kuten opiskelijat, maanviljelijät ja kansalaisjärjestöt, eivät kärsi maansa oikeusvaltiorikkomusten seurausten vuoksi. Edunsaajat voivat tehdä verkossa anomuksen komissiolle vastaanottaakseen heille luvatut varat. Näissä tilanteissa komissio voi myös leikata jäsenmaalle myönnettävien varojen määrää.
Seuraavaksi
Asetus on nyt hyväksytty ja sitä sovelletaan yhteisesti hallinnoitaviin EU-varoihin tammikuusta 2021 alkaen.
Parlamentti äänestää vielä myöhemmin täysistuntoviikolla päätöslauselmasta, jossa se esittää suosituksensa neuvostolle ja komissiolle asetuksen soveltamisesta (päätöslauselmaluonnos).
Lisätietoa
Hyväksytty teksti (16.12.2020)