EU-kansalaisten enemmistön (56 %) mielestä EU tarvitsee enemmän varoja pandemian vaikutuksista selviämiseen. Etusijalla ovat kansanterveys, talouden elpyminen ja ilmastonmuutos.
Euroopan parlamentin tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen vastaajista lähes seitsemän kymmenestä (68 %) toivoi EU:lle vahvempaa roolia nykyisen kriisin torjunnassa. Kesäkuun lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) EU-kansalaisista uskoo, että EU tarvitsee tätä varten enemmän varoja, jotka olisi käytettävä pääasiassa pandemian vaikutusten lieventämiseen terveysalalla ja taloudessa.
Yli puolet kaikista vastanneista (53 %) oli tyytymättömiä EU-maiden osoittamaan keskinäiseen solidaarisuuteen pandemian aikana. Usean vastaajan mielipide on nyt kuitenkin myönteisempi kuin huhtikuussa (+5 prosenttiyksikköä).
Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli kommentoi kyselyn tuloksia näin:
”Kyselyn tulokset osoittavat selvästi, että EU-kansalaiset odottavat EU:lta enemmän solidaarisuutta ja enemmän toimia elpymisen edistämiseksi. He ovat myös tietoisia siitä, että EU tarvitsee suuremman budjetin, jotta pandemian aiheuttamia ennennäkemättömiä vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan voidaan lieventää. Parlamentti seisoo kansalaisten rinnalla nykyisissä budjettineuvotteluissa ja vaatii tehokkaampaa ja kunnianhimoisempaa unionia.”
EU:n toimet korovirusta vastaan tunnetaan laajasti – ja tyytyväisyys on kasvussa
Kolme neljästä EU-kansalaisesta (76 %) on kuullut EU:n ehdottamista eri toimista, joilla torjutaan koronaviruspandemian seurauksia. Vastanneista 36 % myös tiesi, mitä nämä toimet olivat. Tämä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin huhtikuussa. Niistä, jotka olivat kuulleet EU:n toimista koronavirusta vastaan, 49 % oli tyytyväisiä toimiin. Lähes seitsemän prosenttiyksikön selkeä keskimääräinen nousu (verrattuna huhtikuun 42 %:iin) vahvistaa, että kansalaiset kannattavat yhä enemmän ehdotettuja toimia, joista monia ei ole vielä edes toteutettu.
Enemmistö ei vieläkään tyytyväinen EU-maiden solidaarisuuteen
Hieman yli puolet vastaajista (53 %) eri puolilla EU:ta ei ollut tyytyväinen EU-maiden pandemian aikana osoittamaan keskinäiseen solidaarisuuteen, kun taas keskimäärin 39 % vastanneista sanoi olevansa tyytyväisiä. Tämä tarkoittaa keskimäärin viiden prosenttiyksikön kasvua huhtikuusta 2020. Eniten kasvua oli Portugalissa ja Espanjassa (molemmissa +9) sekä Saksassa, Kreikassa, Romaniassa ja Slovakiassa (kaikissa +7). Suomalaisvastaajista sen sijaan 47 % oli tyytyväisiä EU-maiden osoittamaan solidaarisuuteen. 39 % suomalaisista puolestaan osoitti tyytymättömyyttä.
EU:n pitäisi parantaa yhteisiä välineitä koronaviruksen kaltaisten kriisien torjumiseksi
Noin kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) oli sitä mieltä, että ”EU:lla pitäisi olla enemmän toimivaltaa käsitellä koronaviruspandemian kaltaisia kriisejä”. Enemmistö oli samaa mieltä 26 jäsenmaassa. EU:n toimivallan lisäämistä kannatettiin eniten Portugalissa ja Luxembourgissa (molemmissa 87 %), Kyproksella (85 %), Maltalla (84 %), Virossa (81 %), Irlannissa (79 %), Italiassa ja Kreikassa (molemmissa 78 %), sekä Romaniassa (77 %) ja Espanjassa (76 %). Suomalaisvastaajista 53 % oli tätä mieltä.
Selkeä enemmistö EU-kansalaisista kannattaa suurempaa EU-budjettia koronaviruksen torjumiseen
EU-kansalaisista 56 % katsoo, että EU tarvitsee enemmän varoja, jotta se voisi selvitä koronaviruspandemian seurauksista. Viidessätoista EU-maassa selkeä enemmistö vastanneista on samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Suurimmat luvut ovat Kreikassa (79 %), Kyproksella (74 %) sekä Espanjassa ja Portugalissa (molemmissa 71 %). Suomessa kysymys lisäresursseista jakoi vastaajia: suomalaisvastaajista 39 % suhtautui myönteisesti lisäresursseihin samalla kun yhtä moni (39 %) koki nykyiset resurssit riittäviksi.
Kun EU-kansalaisilta kysyttiin, millä politiikan aloilla suurempi EU-budjetti tulisi käyttää, he asettivat etusijalle kansaterveyden. Vastaajista 55 % ilmoitti kansanterveyden tärkeimmäksi menoeräksi. Näin vastattiin 17 EU-maassa. Seuraavaksi tulivat talouden elpyminen ja uudet mahdollisuudet yrityksille (45 %), työllisyys ja sosiaaliasiat (37 %) sekä ilmastonmuutoksen torjunta (36 %). Talouden elpymisen rahoittaminen nähtiin tärkeimpänä Italiassa (58 %), Sloveniassa (55 %) ja Liettuassa (54 %). Itävallassa (48 %) ja Tanskassa (45 %) taas ilmastonmuutoksen jatkuvaa torjuntaa pidettiin budjetin tärkeimpänä painopisteenä. Suomen (46 %) lisäksi Slovakiassa (63 %) ja Kroatiassa 58 (%)työllisyys ja sosiaaliasiat asetettiin etusijalle. Suomalaisten vastauksissa esille usein nousivat myös talouden elpyminen (43 %), ilmastomuutoksen torjunta (41 %) ja kansanterveys (40 %).
Kansalaisilla edelleen huomattavia taloudellisia vaikeuksia
On tärkeää, että elpymispakettia koskevat päätökset tehdään mahdollisimman nopeasti. Tämä käy selkeästi ilmi EU-kansalaisten taloudellisesta tilanteesta, joka on ollut huolestuttava pandemian alusta lähtien. Vastaajista 57 % sanoi, että heillä on ollut taloudellisia vaikeuksia. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut huhtikuusta. Tärkein ongelma 21 jäsenmaassa oli ”tulojen menetys”, joka mainittiin yhteensä 28 % kaikista tapauksista. Suurimmat osuudet olivat Unkarissa ja Espanjassa (molemmissa 43 %), Bulgariassa ja Kreikassa (molemmissa 41 %) sekä italiassa (37 %).
Vähemmän epävarmuutta ja pelkoa – toivo ja luottamus ovat nousussa
Huomattava muutos voidaan nähdä myös vastaajien kriisiä koskevissa tuntemuksissa. Kansalaiset 15 EU-maassa valitsivat ”toivon” (41 %) kuvaamaan nykyistä tunnetilaansa. Tämä tunne tuli toiseksi ”epävarmuuden” jälkeen, jonka mainitsi 45 % vastaajista. Määrä on laskenut viisi prosenttiyksikköä huhtikuusta (50 %). Kielteiset tunteet ovat yleisesti vähenemässä: pelko (17 % -5), turhautuminen (23 % -4) ja avuttomuus (21 % -8). Luottamuksen tunteet puolestaan ovat nousseet kolme prosenttiyksikköä 24 prosenttiin ja avuliaisuuden tunteet kaksi prosenttiyksikköä 16 prosenttiin EU:ssa keskimäärin.
Kyselyn toteutti Kantar verkossa (sekä puhelimitse Maltalla ja Kyproksella) 11.–29. kesäkuuta 2020 ja siihen osallistui 24 798 vastaajaa 27 EU-maasta. Suomesta kyselyyn osallistui 1 044 vastaajaa. Kyselyyn voivat vastata 16–64-vuotiaat kansalaiset (16–54-vuotiaat Bulgariassa, Tšekissä, Kroatiassa, Kreikassa, Unkarissa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Slovakiassa). Kansallisten tasojen edustavuus varmistettiin sukupuolta, ikää ja aluetta koskevilla kiintiöillä. EU:ta koskevien keskiarvojen laskennassa on otettu huomioon jokaisen maan väkiluku.
Kattava raportti ja koko tietoaineisto kyselytutkimuksesta on tarkoitus julkaista syyskuun alussa 2020.
Lisätietoa tutkimuksesta (mm. kooste suomalaisten osallistujien vastauksista): https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/be-heard/eurobarometer/public-opinion-in-the-eu-in-time-of-coronavirus-crisis-2