Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että hän on päättänyt erota vasemmistoliitosta.

– Viime kädessä päätökseni ratkaisi puolueen toiminta Nato-kysymyksessä, mutta mahdollinen ero on ollut harkinnassa jo vuosia, Patomäki kertoo Facebookissa.

Heikki Patomäki liittyi puolueeseen vuonna 2011 ja kertoo toimineensa siinä aktiivisesti vuoteen 2016 saakka.

Patomäen mukaan puolueen “visio on rajallinen” ja se on “käytännössä osallistunut uusliberalismin vakiinnuttamiseen ja syventämiseen niin Suomessa kuin EU:ssa.”

Harkinnan jälkeen olen päättänyt erota vasemmistoliitosta, jossa olen viimeiset vuodet ollut lähinnä passiivinen rivijäsen. Viime kädessä päätökseni ratkaisi puolueen toiminta Nato-kysymyksessä, mutta mahdollinen ero on ollut harkinnassa jo vuosia. Olen ylipäätään suhtautunut epäluuloisesti kansallisiin puolueisiin, koska ne toimivat sellaisten valtasuhteiden ehdoilla, joihin ne eivät juurikaan edes pyri vaikuttamaan. Palatessani Suomeen 2010 elättelin parissakin eri vaiheessa toivoa, että ehkä VL voisi toimia toisin, mutta toivo on osoittautunut turhaksi. Liityin puolueeseen vaalikampanjan 2011 yhteydessä ja toimin siinä aktiivisesti vuoteen 2016 saakka.

VL on jonkinlainen maltillinen sosiaalidemokraattinen puolue, joka on kulttuurisesti vapaamielinen ja moniarvoinen. Puolue on pääosin keskittynyt oman maan asioihin, erityisesti sosiaaliturvaan, terveyteen, koulutukseen ja identiteettipolitiikkaan (kuten sukupuoli-identiteettikysymykset) sekä jossain määrin myös kansalliseen talouspolitiikkaan. Puolueen suuntautuneisuudessa ei sinänsä ole mitään suurta ongelmaa – paitsi että sen visio on rajallinen ja että puolue on käytännössä osallistunut uusliberalismin vakiinnuttamiseen ja syventämiseen niin Suomessa kuin EU:ssa. VL on ollut mukana hallituksissa, jotka ovat leikanneet, yksityistäneet, ulkoistaneet ja luoneet simuloituja markkinoita ja uushierarkioita. Jokaisessa vaiheessa se on hyväksynyt pääosin aiemmat huononnukset ja siten ollut vakiinnuttamassa niitä.

Hyvä esimerkki on nykyhallituksen yliopistopolitiikka: vaikka edellisen hallituskauden irtisanomisaalloilta on vältytty, yliopistojen perustoiminnot ovat näivettyneet ja ruuvia on tiukennettu edelleen monin tavoin. OKM:n ote yhä vain vain voimistuu ja uusia lyhytnäköisiä hankkeita ja hallinnollisia huononnuksia tulee liukuhihnalta. EU-politiikassa Suomi on ollut ”nuukan nelikon” kanssa estämässä EU:n edistyksellisiä tavoitteita EU:ssa, erityisesti yhteisen finanssipolitiikan rakentamista. Sen sijaan Marinin hallitus on käytännössä – edeltäjänsä tavoin – tukenut EU:n militarisaatiota. VL:llä ei ole näyttänyt olevan näissä asioissa mitään omaa näkemystä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Marinin hallitus on tehnyt suuren käännöksen. Hävittäjäpäätös tehtiin pitkän valmistelun jälkeen jo ennen Ukrainan sotaa. VL ei tietääkseni ottanut kantaa Ukrainaa koskeviin neuvotteluihin vuoden 2021 aikana. Venäjän hyökkäyksen jälkeen VL:n johto kääntyi nopeasti Nato-jäsenyyden puolelle, laajemmista näkökohdista ja seurauksista piittaamatta. Kansanedustajat Markus Mustajärvi, Katja Hänninen, Veronika Honkasalo, Anna Kontula, Merja Kyllönen sekä Johannes Yrttiaho äänestivät päätöstä vastaan, mutta puolueen ministerit ja puheenjohtajat äänestivät Nato-jäsenyyden puolesta. Näyttää jopa siltä, että Nato-jäsenyyden vastustajia on alettu leimata ”taistolaiseksi”, joita rasittaa ”menneisyys”, ja jotka kenties pitäisi puhdistaa puolueesta. Lopuksi korostaisin vielä, että puolueelta puuttuu globaalipolitiikka jokseenkin kokonaan.

Olen analysoinut näitä kysymyksiä lukuisissa populaareissa ja tieteellisissä kirjoituksissa. Siksi en tässä ryhdy tarkemmin perustelemaan sitä miksi VL:n valitsema linja on väärä. Totean vain, että en erollani pyri vaikuttamaan VL:oon mitenkään. En vain katso mielekkääksi samaistua puolueeseen, jonka näkemykset ovat eronneet yhä kauemmaksi omistani. En myöskään tee erosta suurta numeroa – en edes julkaise tätä tekstiä blogina, vaan ainoastaan facebook-päivityksenä. Jatkan kansalaisaktivismia kosmopoliittisten periaatteideni mukaan mm. EuroMemo-ryhmässä (jonka varapuheenjohtaja olen), DieM25-liikkeessä (joka pyrkii rakentamaan uutta liittoutumattomien maiden liikettä) ja Tellus-instituutin kautta (”Great Transition Initiative”, jonka yhteydessä olen esittänyt aloitteen maailmanpuolueen perustamisesta). Näkemykseni vasemmiston tulevaisuudesta ei ole olennaisesti muuttunut sitten vuoden 2016:

https://patomaki.fi/2015/06/vasemmiston-tulevaisuus/.

Uusi perusteellinen versio argumentista löytyy englanniksi täältä:

https://idn.org.rs/…/08/RESETTING_THE_LEFT_IN_EUROPE.pdf