Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on huolissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumisesta useissa Euroopan maissa.
”Olen erityisen huolissani lakimuutoksista, joilla vaikeutetaan kansanalaisjärjestöjen rekisteröitymistä tai ulkomaisen rahoituksen saamista sekä kansalaisjärjestöjen aktivisteihin kohdistuvasta uhkailusta ja hallinnollisesta häirinnästä”, Hopsu totesi puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa keskiviikkoiltana.
Videoyhteyden välityksellä istuntoon osallistunut Hopsu toivoi yleiskokouksen selväsanaisesti tuomitsevan kansalaisjärjestöihin kohdistuvan häirinnän, jota on yleiskokouksen saaman raportin mukaan tapahtunut muun muassa Venäjällä, Turkissa, Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Ukrainassa. Lisäksi Kreikka on kiristänyt turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia auttavien järjestöjen sääntelyä.
”Ymmärrän, että Kreikkaan on viime vuosina kohdistunut äärimmäisen kovia paineita, mutta Euroopan neuvoston jäseninä meidän on aina puolustettava ihmisoikeuksia. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien parissa työskentelevät järjestöt tekevät joka maassa erittäin tärkeää työtä auttamalla ihmisiä integroitumaan uusiin yhteiskuntiin. Turvapaikanhakijoiden auttaminen turvapaikkaprosesseissa on myös ihmisoikeustyötä. Järjestöjen osaaminen ja kokemukset on myös tärkeä huomioida uusia säädöksiä ja sopimuksia, kuten EU:n muuttoliike ja turvapaikkasopimusta tehdessä.”
Hopsu tähdensi myös kansalaisjärjestöjen roolia vapaissa demokratioissa.
”Kansalaisjärjestöt paljastavat epäoikeudenmukaisuuksia ja kanavoivat kansalaisten tahdon päättäjien tietoon. Niillä on tärkeä rooli kansalaisten osallistamisessa ja ne ovat siten demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi”, hän muistutti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous järjestetään 25.–28.1. ensimmäistä kertaa järjestön historiassa siten, että osa kansanedustajista on paikan päällä Ranskan Strasbourgissa ja osa keskustelee ja äänestää etäyhteyksin.
Raportti “Restrictions on NGO activities in Council of Europe member States”:
https://pace.coe.int/pdf/1ef64d179275b47e5ccd32437325caf3144817343326667a8259ffe25682ae848428feba12/doc.%2015205.pdf