Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen massarikosten tutkinnasta. Viime aikoina mediassa on puhututtanut poliisin sisällä annetut ohjeistukset siitä, miten resurssipulan takia osa pienistä rikoksista tulisi jättää tutkimatta. Vahasalo huomauttaa, että massarikokset koskettavat nimenomaan tavallisia kansalaisia.
”Suomessa rikoksen uhrin asemaan täytyy kiinnittää paljon enemmän huomiota. Jokaisen suomalaisen täytyy kokea, että he ovat turvassa ja jos jotain tapahtuu, oikeuslaitos pitää huolta heistä. Jokainen tutkimatta jätetty rikos heikentää turvallisuuden tunnetta ja kansalaisten oikeusturvaa. Tähän asiaan täytyy saada pikainen korjaus”, Vahasalo vaatii.
Pienten rikosten tutkimatta jättämisen käytäntö voi pahimmillaan viedä pohjaa suomalaiselta lainkuuliaisuudelta ja edistää vakavamman rikollisuuden kasvua. Jos pieniä rikoksia jätetään tutkimatta, luo se mielikuvaa siitä, että rikoksia voi tehdä ilman seuraamusta.
”Suomalaisten luottamus oikeuslaitokseen ja poliisiin on aina ollut korkealla tasolla ja sellaisena sen täytyy myös tulevaisuudessa säilyä. Jokaisen rikoksen uhrin täyty voida luottaa siihen, että Suomessa oikeus toteutuu”, Vahasalo toteaa.
Resurssipulasta johtuen myös oikeuslaitoksen käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Myös tämä voi heikentää rikosten uhrien oikeusturvaa ja kansalaisten uskoa oikeuslaitoksen toimintaan. Rikoskäsittelyn pitkittyminen voi olla myös asianosaiselle erittäin haitallista.
”Resurssipula ei saa heikentää rikosten uhrien oikeusturvan toteutumista. Mikään rikos ei ole niin vähäpätöinen, että se voitaisiin sivuuttaa ilman tutkintaa. Rikosuhrien oikeusturvan takaamiseksi oikeuslaitoksen resurssit on saatava tarvetta vastaavalle tasolle, Vahasalo vaatii.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Massarikosten tutkinta
Eduskunnan puhemiehelle
Viime aikoina julkiseen keskusteluun on noussut huoli siitä, miten poliisin sisällä on annettu ohjeistuksia, joiden mukaan tiettyjä massarikoksia pitäisi jättää kokonaan tutkimatta. Tätä on selitetty pääasiallisesti viranomaisten resurssipulalla. Myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ilmaissut huolensa kyseisestä käytännöstä, sillä kyseinen se voi luoda pohjan yleisen lainkuuliaisuuden heikkenemiselle ja vakavamman rikollisuuden kasvulle. Jos pieniä rikoksia jätetään tutkimatta, luo se mielikuvaa siitä, että rikoksia voi tehdä ilman seuraamusta.
Kyseiset käytännöt koskettavat suurta joukkoa tavallisia suomalaisia, joihin kohdistuneet rikokset jätetään tutkimatta. Tämä taas heikentää suomalaisten oikeusturvaa sekä turvallisuuden tunnetta. Jokaisen rikoksen uhrin täytyisi voida luottaa oikeuslaitokseen ja siihen, että Suomessa oikeus toteutuu. Suomalaisten luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen on ollut aina korkealla tasolla ja sellaisena sen täytyy myös tulevaisuudessa säilyä.
Tämän lisäksi, resurssipulasta johtuen, myös oikeuslaitoksen käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Jokaisen kansalaisen perusoikeus on se, että rikosasiat käsitellään nopeasti ja viivyttelemättä, sillä asian pitkittyminen voi olla asianomaisille erittäin vahingollista. Myös tämä heikentää rikosten uhrien oikeusturvaa ja uskoa oikeuslaitoksen toimintaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yleinen lainkuuliaisuus ei heikkene, jotta rikosten uhrit tuntisivat lakien suojaavan suomalaisia, uhrien oikeusturva toteutuisi
ja jotta oikeuslaitoksen resurssit saadaan tarvetta vastaavalle tasolle?
Helsingissä 11.1.2019
Raija Vahasalo kok