Tavio, Ville ps
Tavio, Ville ps

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on tänään jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen suomalaisten yritysten kannustamisesta kansainvälisille markkinoille.

Tavion mukaan Suomessa tarvitaan nyt aidosti innostuneempi ote ulkomaankauppaan. Avainasemassa on nuorten kykyjen ja uusien kasvuyritysten kannustaminen kansainvälisyyteen. Tavio korostaa valtiollisten toimijoiden, kuten Finpron ja Team Finlandin, toimintaedellytysten parantamista. Lisäksi pitää laajentaa koulujen kieltenopetusta ja ohjata resursseja kasvuyritysten ja koulujen yhteydenpitoon.

Suomen valtion pitää Tavion mukaan olla valmis ottamaan rohkeampi ote vientiyrittämiseen kannustaessaan. Pelkkä perinteinen virkamiestyö ei riitä.

– Valtion pitää löytää oikea rooli yritysyhteistyöhön. Jos valtio yrittää tukea yrityksen kansainvälistymistä asiantuntijan roolissa, törmätään ajattelutapojen ristiriitoihin, koska yrittäjän työskentelytavat ovat erilaisia kuin virkamiesten, Tavio perustelee.

– Monilla sektoreilla valtion mukanaoloa tarvitaan yritysten kansainvälistymisessä. Esimerkiksi energia- ja koulutussektorit ovat monissa maissa poliittisesti latautuneita. Suomen valtion pitää välittää oikeat kontaktit kasvuyrityksille. Näiden resurssien lisääminen on hyvä sijoitus suomalaisille, Tavio ehdottaa.

KIRJALLINEN KYSYMYS

suomalaisten yritysten kannustamisesta kansainvälisille markkinoille

Eduskunnan puhemiehelle

Ulkomaankauppa ja taloudellinen kansainvälisyys ovat Suomen kaltaiselle suhteellisen pienelle talousalueelle erityisen tärkeitä. Yritysten kansainvälistyessä yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on yritysten keskinäistä kauppaa. Palvelujen ulkomaankaupan merkitys on kasvanut viime vuosina.

Suomen kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun lamasta vuoteen 2008 mennessä. Sen jälkeen vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidenneksen. Vuonna 2015 viennin arvo pysyi likimain edeltävän vuoden tasolla. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 77,3 miljardia euroa ja viennin osuus BKT:sta oli 37,9 %.

Suomi on kilpailukyky- ja koulutusmittauksissa maailman huippuluokkaa. Täällä osataan tehdä laadukkaita tuotteita ja palveluita, joille on olemassa kysyntää maamme rajojen ulkopuolella. Potentiaalia siis löytyy. Kuitenkin suomalaisten yritysten suuntautuminen ulkomaille on asia, jonka laajuus jättää edelleen toivomisen varaa. Valtiojohdon pitää olla mahdollisimman kannustava tässä suhteessa.

Suomen valtiollisten toimijoiden resursseja ei suinkaan ole järkevää käyttää samalaatuisesti jokaisen yksittäisen, kansainvälisesti potentiaalisen suomalaisyrityksen kannustamiseen. Yrityskohtaisen tarkastelun lisäksi tarvitaan toimialakohtaista näkemystä: Laajemman kärkiryhmän analysoiminen skaalautuu paremmin kuin yrityskohtainen toiminta. Tästä tarkastelusta valtio voi johtaa kansainvälisen tason kasvuohjelmia.

Monella sektorilla valtion mukanaoloa tarvitaan yritysten kansainvälistymisessä. Esimerkiksi energia- ja koulutussektorit ovat monissa maissa poliittisesti latautuneita. Erityisesti Aasian kasvavilla markkinoilla tarvitaan tietotaidon lisäksi oikeita kontaktiverkostoja, joita muodostuu valtion organisoimien ohjelmien kautta sekä vienninedistämismatkoilla.

Tyypillisellä uudella kasvuyrityksellä on vähemmän kansainvälistä osaamista kuin vakiintuneilla suuryrityksillä. Kuitenkin juuri uudet, nopeaan kasvuun tähtäävät yritykset tarvitsevat vientiä ja tuloksia nopeasti.

Suomessa tarvitaan aidosti innostunut ote ulkomaankauppaan. Avainasemassa on nuorten kannustaminen kansainvälisille markkinoille. Tämä onnistuu yhtäältä laajentamalla koulujen kieltenopetusta ja toisaalta ohjaamalla lisää resursseja siihen, että kasvuyritykset käyvät kouluissa kertomassa toiminnastaan. Vain vientiyrittäjä osaa konkreettisesti kertoa, miten vientiyritys rakennetaan.

Maantieteelliselle sijainnillemme emme voi mitään. Esimerkiksi Ruotsi on sijainniltaan lähempänä Keski-Euroopan suuria markkinoita kuin Suomi. Sijainti ei kuitenkaan selitä sitä, että Ruotsilla on Suomeen verrattuna moninkertainen määrä vienninedistämiseen tähtääviä resursseja eri puolille maailmaa sijoitettuina. Siinä on kyse poliittisesta tahdosta ja valtiojohdon prioriteeteista.

Valtion pitää olla valmis myös ottamaan riskejä vientiyrittämiseen kannustaessaan. Tämä johtuu siitä, että yrityksiä tuetaan yritysmaailman lainalaisuuksien vallitessa.

Valtion ei pidä liiaksi ottaa asiantuntijan roolia ollessaan vuorovaikutuksessa yritysten kanssa. Jos valtio yrittää tukea yrityksen suuntautumista kansainvälisesti asiantuntijaroolissa, kohdataan ajattelutapojen yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia. Yrittäjän työskentelytavat ovat luonnostaan erilaisia kuin virkamiesten. Valtiolla täytyy olla tarkkaan harkittu rooli ja juuri tätä tarkoitusta varten luodut työvälineet.

Team Finland -verkostossa on suotuisia piirteitä. Yksi tärkeimmistä on valtion yrityksille antama tuki eri puolilla maailmaa sijaitsevien lähetystöjen kautta.

Lukuisilla talousalueilla ja eri kulttuureissa on tärkeää, että valtion edustaja tukee yrityksiä, kun ne tapaavat potentiaalisia asiakkaitaan.

Kehitettävää on kuitenkin siinä, että Team Finland -verkostossa liiketoimintaneuvontatehtäviä toteutetaan virkamiestyönä. Yrittäjät ja jossakin määrin myös konsultit tuntevat aihealueen suoremmin ja tieto on reaaliaikaista. Tuloksia ajatellen olisi hyvä, jos yritykset tai konsultit itse kehittävät toimintamallinsa, jolloin lähetystöjen virkamiesten rooli painottuisi enemmän arvovaltatukeen ja kontaktien välittämiseen.

Vientiyrittämistä ei liene mahdollista oppia muutoin kuin tekemällä sitä itse ja osallistumalla kansainvälisiin neuvotteluihin. Markkinoilla toimivat tahot kertovat neuvotteluissa tuotteiden hyvät puolet ja havaitut ongelmat, sekä omat tarpeensa, joihin suomalaisen yrityksen pitää sopeutua. Yrittäjien ja valtion virkamiesten työnjaon pitäisi olla tämän realiteetin mukainen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä kannustaakseen suomalaisia yrityksiä nykyistä enemmän suuntautumaan kansainvälisille markkinoille?

Helsingissä 11.11.2016

Ville Tavio /ps