Kuvaaja: Sara Taskinen
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja autistisen nuoren äiti, kansanedustaja Noora Koponen (vihr.) vaatii, että hoivajätti Mehiläisen omistaman Onnikoti Omenapuun johto ottaa vastuun tapahtuneista pahoinpitelyistä.
“Tämä on vasta jäävuoren huippu. Puolustuskyvyttömiä lapsia ei pahoinpidellä. Sitoisitko sinä oman lapsesi pakkopaitaan?”
Mehiläisen nykyisin omistamassa hämeenlinnalaisessa asumispalveluyksikössä on sidottu alaikäistä asukasta teipillä ja kuormaliinoilla, minkä lisäksi hänet on puettu omatekoiseen pakkopaitaan.
Koponen näkee, että vammaisia ihmisiä sitoneen henkilökunnan on otettava vastuu teoistaan, mutta ongelman juurisyyt löytyvät myös henkilöstön jaksamisesta, osaamisvajeesta ja erityisesti johdon roolista:
“On selvää, että kyse ei ole pelkästään henkilökunnan osaamisvajeesta, vaan syyttävä sormi osoittaa myös johtoa. Tässäkin tapauksessa ohjeet sitomiseen ovat tulleet nimenomaan yksikön johdosta. Pomon selän taakse ei kuitenkaan asiassa voi mennä. Jokainen on vastuussa omista teoistaan ja sellaisia työntekijöitä emme tarvitse, jotka pahoinpitelevät ihmisiä.”
Autismiliitto on jo pidempään esittänyt, että autismikirjon ihmisten välttämättömien palvelujen kilpailutus on esteenä itsemääräämisoikeuden toteutumiselle ja heikentänyt heidän hyvinvointiaan. Osaamattomuus palveluiden toteuttamisessa on syventänyt ahdinkoa.
Koponen tunnistaa autistisen lapsensa äitinä hyvin tilanteen, joka hoitokentällä vallitsee.
“Olen taistellut erityislasten oikeuksien puolesta siitä asti, kun epäkohdat nousivat oman lapseni Nuutin kohdalla esiin, mutta jostain syystä maailma ei tunnu kuuntelevan. Tämä maailma ei ole erityislapsille turvallinen.”
Koponen ei kuitenkaan ole luovuttamassa järkyttävien tapahtumien edessä ja jätti välittömästi aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.
“Tämä ei jää tähän. Not on my watch!”, Koponen jyrähtää.
Kirjallinen kysymys kehitysvamma- ja autismikirjon osaamisesta vammaissosiaalityössä
Eduskunnan puhemiehelle
YLE:n MOT-ohjelma nosti esiin 8.11.2021 kehitysvammaisten erityishuollon toteuttamisessa ilmeneviä vakavia väärinkäytöksiä, jotka näyttäytyvät kehitysvammahuollon asumispalveluissa ylimitoitettuina ja säädösten vastaisina rajoitustoimina.
Juttua varten läpikäydyt aluehallintoviranomaisille, Valviralle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut ovat todennäköisesti vasta jäävuoren huippu.
Suomi on sitoutunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimukseen. Tämän ihmisoikeussopimuksen lähtökohtana on vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden varmistaminen. Sopimus edellyttää myös vahvaa tukea tarvitsevien vammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamista. Rajoitustoimien toteuttamisen tulisi kehitysvammaisten palveluissa olla viimesijainen keino, jota ennen on tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet asiakkaan tai asukkaan hyvinvoinnin edistämiseksi.
Autistisen kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden varmistaminen edellyttää vahvaa osaamista. Henkilökunnalla on oltava tieto siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat autistisen ja kehitysvammaisen asiakkaan – oli kysymyksessä lapsi tai aikuinen – käyttäytymiseen.
Autismikirjo on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Autistisen ihmisen hermosto kuormittuu helposti, mikä aiheuttaa stressitason nousua. Kuormitusta aiheuttaa muun muassa uudet, vaihtuvat tai epäselvät tilanteet, arjen muutokset sekä uudet ihmiset, esim. asumisyksikössä vaihtuvat sijaiset. Kuormitusta voidaan säädellä muun muassa tukemalla henkilön kommunikointia, jäsentämällä päivää yksilöllisillä struktuuria tukevilla menetelmillä sekä muokkaamalla ympäristöä henkilön tarpeita tukevaksi. Tärkeää on, että henkilön kohdalla toimitaan sovitusti ja johdonmukaisesti.
Siirtymät nostavat aina autismikirjon henkilön kuormitustasoa. Siirtymävaiheet tulee suunnitella hyvin tarkkaa ja toteuttaa harkitusti. Välttämättömiin siirtymätilanteisiin tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja. Pahimmillaan kuormittuminen voi näyttäytyä autistisella ihmisellä haastavana, jopa aggressiivisena käyttäytymisenä tai vastaavasti toimintakyvyttömyytenä. Pitkäkestoinen kuormittuminen voi myös johtaa jopa pysyvän toimintakyvyn taantumiseen.
Autismikirjon ihmisten elämänmittaisten, välttämättömien palvelujen kilpailutus on merkittävä este itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumiselle. Se on heikentänyt monien kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Osaamattomuus palveluiden toteuttamisessa syventää edelleen heidän ahdinkoaan, johon rajoitustoimet voivat olla ratkaisukeino vain niissä tapauksissa, joissa kaikki muut käytettävissä olevat ennaltaehkäisyn keinot on käytetty ja joissa rajoittaminen tehdään ennalta sovittuja, lain mukaisia keinoja käyttäen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä sen varmistamiseksi, että kehitysvammaisten ja autististen ihmisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus tulevat jatkossa turvatuiksi myös asumispalveluissa?
Miten asumispalveluissa varmistetaan vahvaa tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ja autististen asukkaiden laadukas ja ihmisarvoa kunnioittava ohjaaminen, hoiva ja huolenpito?
Helsingissä 8.11.2021
______________________________
Noora Koponen, Vihreät