SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari pitää entisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin Bank of Ideas –ajatushautomon selvitystä asevelvollisuuden kehittämisestä tervetulleena keskustelunavauksena. Karin mielestä selvitys jatkaa ansiokkaasti sitä keskustelua, jota Suomessa on käyty viime vuosina laajasti kansallisen puolustusratkaisumme tulevaisuudesta.
‒ Elisabeth Rehnin ajatushautomon selvityksen keskeisin ansio on pohdinnassa, joka koskee suomalaisten naisten osaamisen, kykyjen ja tahdon tuomista nykyistä laajemmin maanpuolustuksen käyttöön. Maanpuolustuksen tehtävissä tarvitaan yhä monipuolisempaa osaamista, mikä edellyttää koko ikäluokan taitojen hyödyntämistä sukupuoleen katsomatta. Selvityksen johtoajatus siitä, että kaikkien kansalaisten panosta maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseen tarvitaan, on arvokas, Kari toteaa.
Kari näkee, että nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää tulisikin kehittää jatkossa niin, että naisten osaamisen kokoaminen maanpuolustuksen käyttöön toteutuisi aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa Kari pitää ensiaskeleena, jolla voitaisiin saada asevelvollisten lisäksi laajempi kuva koko ikäluokan osaamisesta. jonka ottamiselle löytyy laajaa kannatusta myös eduskuntapuolueiden välillä. Laajennettujen kutsuntojen avulla naisten osaamista voidaan kartoittaa ja tehdä heille tutuksi vapaaehtoisen asepalveluksen ja maanpuolustuksen monia mahdollisuuksia.
Asevelvollisuuden kehittäminen ei voi tarkoittaa sen perusteiden nakertamista
Monista selvityksen ansioista huolimatta Kari tyrmää esityksen siitä, että puolustusvoimat voisivat valikoida varusmiespalveluksen suorittavat kutsuntoihin osallistuvien joukosta. Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomessa valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymistä ja nykyisen sotilaallisen liittoutumattomuuden kyseenalaistumista. Kari vierastaa myös selvityksen esitystä mahdollisuudesta välttää varusmiespalvelus tai kansalaispalvelus ylimääräisiä veroja maksamalla.
‒ Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä ja sotilaallinen liittoutumattomuutemme nauttivat laajaa kannatusta kansalaisten keskuudessa. Yleinen asevelvollisuus mahdollistaa riittävän laajan ja koulutetun reservin ylläpitämisen niin sodan kuin rauhan aikana. Valikoivalla asevelvollisuudella tähän ei pystytä. Myöskään ehdotusta siitä, että rahalla voisi hoitaa maanpuolustuksen velvollisuutensa ja vältää varusmiespalveluksen, pidän täysin kansalaisten oikeustajun vastaisena. Varusmiespalveluksen suorittaminen on yhteistä niin hyvätuloisten kuin pienituloisten perheiden nuorille aikuisille. Kokemus on heille yhteinen ja synnyttää sellaista yhteiskunnallista luottamusta, jota verotuksen kautta rakennettava ohituskaista varmasti heikentäisi. Maanpuolustusvelvollisuuden täytyy koskettaa kaikkia, eikä sen rinnalle saa luoda ohituskaistoja.
Kari pitää välttämättömänä, että suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän kehittäminen tapahtuu sen vahvuuksista kiinni pitäen. Sellaista, mikä järjestelmässä ei ole rikki, ei pidä ehdoin tahdoin yrittää korjata. Hän pitää tavoiteltavana nykypäivään soveltuvaa mallia, joka mahdollistaisi kaikkien suomalaisten osaamisen kokoamisen mahdollisimman laajasti ja taloudellisesti kestävästi kokonaismaanpuolustuksen piiriin.