Vihreiden kansanedustajat Emma Kari ja Iiris Suomela
Vihreiden kansanedustajien Emma Karin ja Iiris Suomelan aloite: poronhoitajien epätasa-arvoinen lomitusjärjestelmä tulee korjata
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ja kansanedustaja Iiris Suomela vaativat valtiollisen poronhoitajien sijaisavun ongelmien korjaamista. He katsovat, että lainsäädäntö asettaa poronhoitajat eriarvoiseen asemaan muihin maatalousyrittäjiin nähden. Samalla tilanne loukkaa saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteistä ammattia.
Poronhoitaja on lain poronhoitajien sijaisavusta 4.1 §:n mukaan oikeutettu vastaanottamaan sijaisapua vain sairauden aikana tai tapaturmien sattuessa, mutta ei esimerkiksi vanhempainvapaan tai varusmiespalveluksen aikana. Tällä hetkellä poronhoitajat ovat oikeutettuja 200 sijaisaputuntiin vuodessa, kun taas keskimääräinen maatalousyrittäjä käyttää vuodessa noin 314 sijaisaputuntia. Sijaisavulla on tarkoitus taata maatalousyrittäjien ja siihen rinnastettavien ammattiryhmien oikeus pitää lomia ja muita vapaita.
“Poronhoitajia kohdellaan tässä asiassa epäreilusti. On epäoikeudenmukaista, että poronhoitajat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muihin maatalousyrittäjiin nähden. Suomen yli 4000 poronhoitajasta monet ovat saamelaisia ja nykyinen malli rikkoo räikeällä tavalla siten myös alkuperäiskansan oikeutta harjoittaa perinteistä elinkeinoa. Tällaista epäkohtaa ei voi katsoa läpi sormien”, Emma Kari toteaa.
Poronhoidon sijaisapujärjestelmän kustannukset ovat nykymallissa noin 250 000-300 000 euroa vuodessa. Suomelan ja Karin mukaan järjestelmä voidaan korjata suhteellisen pienillä taloudellisilla panostuksilla, mutta asialla on iso merkitys alkuperäiskansan oikeuksien toteutumisen ja elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuuden kannalta. Samalla nykyinen malli on ongelmallinen sukupuolten tasa-arvon kannalta. Noin kolmasosa poronhoitajista on naisia.
”Sijaisapu on poronhoitajien sosiaaliturvaa. Samalla se on tärkeä kysymys myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että poronhoitaja ei voi käytännössä pitää vanhempainvapaita. Koska naiset pitävät edelleen 98 prosenttia vanhempien välillä vapaasti jaettavista vanhempainvapaista, vanhempainvapaiden rajaaminen sijaisavun ulkopuolelle osuu eritoten heihin. Poronhoitoa harjoittavat naiset ovatkin tässä asiassa melkoisen haavoittuvassa asemassa. Tämä on aivan kohtuuton ja syrjivä rakenne, joka on korjattava”, Suomela huomioi.
Suomela kirjallisen kysymyksen poronhoitajien sijaisavun ongelmista lokakuussa 2020. Lauantaina 6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää.
Toimenpidealoite
Emma Kari (vihr.)
Toimenpidealoite poronhoitajien oikeuksista yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen elinkeinon harjoittamiseen ja reiluihin sijaistamiskäytäntöihin
Eduskunnalle
Poronhoidon lomitusten sijaisapujärjestelmä ei nykyisellään kohtele poronhoitajia yhdenvertaisesti muihin maataloudeksi miellettäviin aloihin nähden. Poronhoitaja on poronhoitajien sijaisavusta annetun lain 4.1 §:n mukaan oikeutettu vastaanottamaan sijaisapua vain sairauden aikana tai tapaturmien sattuessa, mutta ei esimerkiksi vanhempainvapaan tai varusmiespalveluksen aikana. Oikeudet ovat näin ollen merkittävästi rajatummat kuin maatalousyrittäjillä, joilla on käytettävissään useita eri lomituspalveluja, kuten vuosilomalomitus, sijaisapulomitus ja maksullinen lomitus. Poronhoito-oikeus eli vapaa laidunnusoikeus on erityislailla (PHL 848/1990) säädetty oikeus ja olennainen osa saamelaista kulttuuria.
Poronhoidon sijaisapujärjestelmän kustannukset ovat noin 250 000—300 000 euroa vuodessa. Virallista kustannusarvioita siitä, mitä maksaisi kehittää poronhoitajien sijaisapujärjestelmää yhdenvertaiseksi maatalouden elinkeinonharjoittajien kanssa, ei ole. On kuitenkin pääteltävissä, että kyse on pienestä summasta valtion budjetissa: Paliskuntain yhdistyksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 4 354 poronhoitajaa. Poronhoitajien sijaisaputuntien määrä vaihteli vuoden 2020 aikana 120 tunnista 200:an tuntiin. Samaan aikaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua.
Nykyinen malli on poronhoitajille eriarvoistava ja saamelaisten tapauksessa rikkoo räikeällä tavalla alkuperäiskansan oikeutta harjoittaa perinteistä elinkeinoa. Sijaisapu tuleekin nähdä osana poronhoitajien sosiaaliturvaa, eikä valtio voi perustuslain 6 §:n mukaisesti asettaa Suomen kansalaisia ja Suomessa asuvia ei-yhdenvertaiseen asemaan.
Nykymalli on myös sukupuolinäkökulmasta ongelmallinen. Vanhempainvapaiden aikaisen lomituksen epääminen poronhoitajilta asettaa erityisesti saamelaisnaiset eriarvoiseen asemaan muun väestön kanssa: mikäli vanhempainvapaiden käyttö jakautuu myös poronhoitajien keskuudessa samalla tavalla kuin muussa väestössä, pitävät naiset merkittävästi miehiä suuremman osuuden vapaista. Poronhoitajista naisia on noin kolmasosa. Kyse on siis olennaisella tavalla sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja ihmisen oikeudesta perustaa perhe.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin porohoitajien sijaisapujärjestelmän korjaamiseksi, jotta järjestelmä kohtelee poronhoitajia yhdenvertaisesti muiden maatalouden muotoina pidettävien elinkeinojen ja niiden harjoittajien kanssa.
Helsingissä 5.2.2021
Emma Kari (vihr.)
Iiris Suomela (vihr)