Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi Kyrönmaa-lehdessä aikovansa estää reservistä kieltäytymisen lailla. Atte Harjanne ja Hanna Holopainen pitävät kommentteja harkitsemattomina.
Asepalveluksen suorittaneet voivat nykyisin erota reservistä omalla ilmoituksellaan ja täydennyskoulutuksen suorittamalla. Ministeri Häkkänen kertoi aikovansa uudistaa lakia niin, ettei tämä olisi enää mahdollista.
– Tällaiset puheet ministerin suusta ovat harkitsemattomia. Ensinnäkin, meillä on sekä ajatuksen-, omantunnon- että uskonnonvapaus, ja osana sitä oikeus suorittaa siviilipalvelus asepalveluksen sijaan, toteaa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.
– Toisekseen, vaikka järjestelmä onkin velvoittava, on sen kivijalka korkea maanpuolustustahto ja motivoitunut reserviläisarmeija. Häkkänen tuntuu kyseenalaistavan nyt näitä perusasioita.
Harjanne huomauttaa, että YK:n ihmisoikeusjulistus takaa oikeuden vakaumuksen vaihtamiseen myös suoritetun asepalveluksen jälkeen. Sen sijaan siviilipalveluksesta ei nykyisellään voi palata aseelliseen palvelukseen, vaikka näin tulisi olla sekä siviilipalveluksen suorittaneiden että reservistä eronneiden kohdalla.
– Siviilipalvelusta vähättelemällä puolustusministeri vähättelee myös suomalaista kansalaisyhteiskuntaa, jonka laajaan osallisuuteen suomalainen kokonaisturvallisuusmalli perustuu. Ilmastokatastrofin ja kuudennen sukupuuttoaallon keskellä esimerkiksi öljyntorjuntajoukot tekevät työtä Suomen turvallisuuden puolesta, toteaa puolestaan kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainen.
– Lisäksi täydennyskoulutus- ja siviilipalvelusasiat eivät itse asiassa edes kuulu puolustusministerin toimivaltaan, vaan ovat työ- ja elinkeinoministerin salkussa.
Holopaisen mukaan reservistä eroavia isompi uhka Suomen maanpuolustukselle on se, etteivät kaikki halukkaat pysty tällä hetkellä puolustamaan Suomea mahdollisen kriisin keskellä. Reservin kieltäytyjien kritisoimisen sijaan tulisikin mahdollistaa asepalvelusta käymättömien vapaaehtoisten mahdollisuus osallistua maanpuolustukselliseen toimintaan.
– Suomen maanpuolustuksen tärkeimmät elementit ovat aina olleet korkea maanpuolustustahto sekä järjestelmän hyväksyttävyys. Tällaisilla kommenteilla puolustusministeri vaarantaa nämä molemmat, Holopainen kritisoi.
– Tämä alleviivaa sitä kuinka tärkeää on, että järjestelmän kehittämistarpeita tarkastellaan aina parlamentaarisesti. Sitä varten meillä on selkeät selontekoprosessit sekä viime kaudella huolellisesti parlamentaarisessa komiteassa työstetyt esitykset. Nyt keskittyisin niiden toimeenpanoon, Holopainen jatkaa.
Vaikka Harjanne katsoo ymmärtävänsä ministeri Häkkäsen huolen reservistä eroavien määrän nousussa, pitää hän sen kieltämistä huonona ideana ja kehnona signaalina. Verkkouutiset uutisoikin perjantaina, että Häkkäsen puheiden tultua julkisuuteen yli 200 suomalaista lisää on ilmoittanut eroavansa reservistä. Harjanne kehottaisi etsimään ratkaisuja muualta, kuten siviilipalveluksen uudistamisesta ja asevelvollisuuden laajentamisesta.
– Reservistä eroamisen toteutuksessa voi olla kehittämistä, mutta isossa kuvassa asevelvollisten määrän varmistamiseksi olisi olemassa yksi ilmeinen keino, eli yhtäläinen ja tasa-arvoinen asevelvollisuus sukupuolesta riippumatta. Puolustusministeri voisi kääntää katseen ennemmin tähän suuntaan, pohtii Harjanne.