Hopsu Euroopan neuvostossa: Nuorten roolin vahvistaminen yhteiskunnassa tukee myös rauhanprosesseja
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) haluaa vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, koska sitä kautta vahvistuu myös heidän roolinsa rauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
”Monet nuoret toimivat ruohonjuuritasolla, mikä on hienoa. Yrittäessään päästä kiinni poliittiseen vaikuttamiseen nuoret kohtaavat kuitenkin monenlaisia esteitä, joita ovat esimerkiksi tunnustuksen, tuen ja rahoituksen puute. Se ajaa nuoret etsimään vaihtoehtoisia vaikutuskanavia tai huonossa tapauksessa radikalisoitumaan. Silloin nuorista jää usein kuva ongelmantekijöinä sen sijaan, että arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin heidän panoksensa yhteiskuntien vahvistamiseksi”, Hopsu totesi.
Hopsu puhui aiheesta yleiskokouksen kulttuuri-, tiede-, koulutus- ja mediakomitean virtuaalikokouksessa perjantaina, kun hän esitteli raporttiluonnostaan aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”. Raportointityön pohjana on YK:n turvaneuvoston vuoden 2015 päätöslauselma 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus”, joka nostaa nuorten roolia ja tärkeyttä rauhantekijöinä.
”Julkilausumaa kehuttiin tuoreeltaan laajasti, mutta liian vähän on sen jälkeen viidessä vuodessa muuttunut konkreettiseksi toiminnaksi”, hän huomautti.
Suomi on esimerkiksi ainoa Euroopan maa, joka on laatimassa kansallista toimintaohjelmaa päätöslauselman pohjalta. Hopsu kannustikin kulttuurikomitean kokoukseen osallistuneita eurooppalaisia kansanedustajia viemään hallituksilleen viestiä kansallisten toimintaohjelmien laatimisen puolesta.
”Useilla mailla on jo hyviä esimerkkejä ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -toimintaohjelmista. Näitä esimerkkejä kannattaa hyödyntää nuoria koskevaa ohjelmaa laatiessa ja ennen kaikkea antaa nuorille vahva rooli jo ohjelman laadinnassa.”
Hopsun mukaan käsitteet “rauha” ja “turvallisuus” merkitsevät nuorille enemmän kuin vain sitä, että maassa ei käydä sotaa tai eletä jatkuvan väkivallan uhan alla.
”Rauha ja turvallisuus sisältävät myös positiivisen vision vapaista ja demokraattisista yhteiskunnista, joissa pyritään parantamaan sosiaalista, poliittista ja rakenteellista eriarvioisuutta. Kyse on myös koulutusmahdollisuuksista ja oikeudesta säälliseen toimeentuloon. Konfliktialueiden nuorten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin on tärkeää, mutta nuoret on nähtävä luonnollisena osana päätöksentekoa kaikkialla”, hän päätti.
Raporttia käsitellään seuraavaksi kulttuurikomitean kokouksessa 4.12.2020.