Kansalaisilla on oikeus saada koronaan liittyvää ohjeistusta hyvällä ja selkeällä kielellä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) jätti kirjallisen kysymyksen ministeriöiden kielenhuollosta.
–Selkeä viranomaiskieli on perusoikeus. Monimutkainen kieli heikentää kansalaisten oikeusturvaa, demokratiaa ja palvelujen saavutettavuutta. Viranomaisohjeita on vaikeaa noudattaa, jos viestintä on epäselvää, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.
Viranomaisten viestinnän merkitys on korostunut koronakriisissä. Ministeriöissä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kielenhuoltoon. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on huomauttanut sosiaali- ja terveysministeriötä sekavasta ohjeistuksesta.
–Kela, Verohallinto ja Tulli ovat palkanneet kielenhuoltajia, mutta eri ministeriöissä on sen sijaan puutteita kielenhuollon voimavaroista. Epäkohta pitää korjata, jotta myös lainsäädäntö soveltamisohjeineen olisi selkeää ja ministeriöt pystyisivät viestimään päätöksistä selkeällä, avoimuutta ja demokratiaa palvelevalla kielellä, Alanko-Kahiluoto sanoo.
Myös selkokielisiä ohjeita tarvitaan. Arviolta 750 000 suomalaista, vajaa 15 prosenttia väestöstä, tarvitsee selkokieltä selvitäkseen yhteiskunnassa. Esimerkiksi kehitysvammaiset, lukivaikeudesta kärsivät, muistisairaat ja suomea vasta opettelevat henkilöt hyötyvät selkokielisistä palveluista.
–Selkokielen edistäminen on olennaista kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Koronaohjeistusta on aina tarjottava myös selkokielellä.
–Eduskunnassa huomaa, että lainvalmistelun kiire heijastuu lakiesitysten kieleen. Kun kielenhuollon resurssit puuttuvat ministeriöistä, kukaan ei korjaa kieltä selkeäksi. Epäselvä kieli hankaloittaa ja viivästyttää myös valiokuntien työskentelyä, Alanko-Kahiluoto sanoo.
Kirjallinen kysymys ministeriöiden kielenhuollosta
Eduskunnan puhemiehelle
Hallintolaissa on vaatimus asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä. Selkeä viranomaiskieli on perusoikeus. Kansalaisella on oikeus saada viranomaisilta selkeälle virkakielelle pohjautuvia ohjeistuksia ja päätöksiä esimerkiksi opintotuesta, työttömyysturvasta, vanhempainpäivärahasta ja eläkkeestä.
Monimutkainen viranomaiskieli heikentää kansalaisten oikeusturvaa, demokratiaa ja palvelujen saavutettavuutta. Kansalaisten on vaikea noudattaa viranomaisohjeita, jos viranomaisviestintä on epäselvää.
Viestinnän merkitys on korostunut Suomessa koronakriisin aikana, ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti on joutunut huomauttamaan vastaavaa ministeriötä sekavasta ohjeistuksesta.
Poliittiset päätökset ja viranomaisohjeet pohjautuvat teksteille. Virastoissa ja ministeriöissä tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kielenhuoltoon. Kela, Verohallinto ja Tulli ovat palkanneet kielenhuoltajia, mutta eri ministeriöissä on sen sijaan puutteita kielenhuollon voimavaroista. Epäkohta pitää korjata, jotta myös lainsäädäntö soveltamisohjeineen olisi selkeää ja ministeriöt pystyisivät viestimään päätöksistä selkeällä, avoimuutta ja demokratiaa palvelevalla kielellä.
Oikeusministeriössä on tarkoitus valmistella tällä vaalikaudella kansalliskielistrategia, jonka tarkoitus hallitusohjelman mukaan on turvata kaikkien oikeus saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Lisäksi valtiovarainministeriössä on valmisteilla julkisen hallinnon strategia, jonka tavoitteena on luoda periaatteet julkisen hallinnon ja palvelujen uudistamiselle.
Selkeän viranomaiskielen lisäksi on tärkeää kehittää selkokieltä tarvitsevien palveluita. Arviolta 750 000 suomalaista, vajaa 15 prosenttia väestöstä, tarvitsee selkokieltä selvitäkseen yhteiskunnassa. Selkokielen edistäminen on olennaista kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Esimerkiksi kehitysvammaiset, lukivaikeudesta kärsivät, muistisairaat ja suomea vasta opettelevat henkilöt hyötyvät selkokielisistä palveluista.
Selkeä kieli edesauttaa kansalaisten oikeusturvan toteutumista. Mahdollisuus kuulua yhteisöön ja käyttää kansalaiselle lain mukaan kuuluvia palveluja edellyttävät ymmärrettävää viranomaiskieltä.
Hallitusohjelmaan 2019-2023 on kirjattu myös seuraavasti: “Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla.”
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus kiinnittää huomiota viranomaiskielen selkeyttämiseen, ministeriöiden kielenhuoltoon ja selkokielisten palveluiden lisäämiseen?
Helsingissä 15.10.2020
_______________________________________
Outi Alanko-Kahiluoto [Vihreä eduskuntaryhmä]