Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on huolissaan siitä, että hallituksen esittämä väliaikainen etuus toimeentulotuen asiakkaille, ns. epidemiakorvaus, ei saavuta sitä kaikkein eniten tarvitsevia. Tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa olleeseen epidemiakorvaukseen on varattu 60 miljoonaa euroa.
Hallituksen esitys (HE 105/2020) tarkoittaisi 75 euron verotonta määräaikaista etuutta niille toimeentulotuen asiakkaille, jotka ovat olleet toimeentulotuen asiakkaita maalis-heinäkuussa, ja joiden asiakkuus jatkuu 1.8 – 31.12. Tarkoitus on kompensoida yhteiskunnan pienituloisimmille edes jotain niistä koronakeväänä kasvaneista kustannuksista, joiden kanssa he ovat joutuneet elämään.
– Esityksen heikkous on siinä, että toimeentulotuen asiakkaat nähdään siinä yhtenä tulonsaajaryhmänä. Tosiasiassa toimeentulotukeen turvautuvat hyvin monenlaiset ihmiset hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa, monet vain lyhyen aikaa. Vuonna 2019 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes 40 prosenttia sai sitä vain 1-3 kuukauden ajan, Yrttiaho sanoi eduskunnan lähetekeskustelussa
-Esityksen tarkoitus on hyvä ja hallitus ansaitsee siitä periaatteellisen kiitoksen, mutta tyly fakta on, että suuri joukko pienituloisia iäkkäitä, monisairaita ja vammaisia uhkaa jäädä korvauksen ulkopuolelle. Tämä koskee myös suurta osaa omaishoitajakotitalouksista, Yrttiaho varoittaa.
Nämä ryhmät ovat olleet kevään aikana toimeentulotuen asiakkaita, saaneet tukea mm. lääkkeisiin ja sairaskuluihin. Kelan tilastojen mukaan yli 90 % toimeentulotukea saaneista työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkeläisistä saa sitä terveydenhuollon kustannuksiin.
– Tarve tukeen on kuitenkin syksyyn mennessä voinut loppua, kun omavastuukatot ovat täyttyneet, niinpä tämä sairaiden ja iäkkäiden koronariskiryhmä, joka on kärsinyt kevään kuluessa kaikkein eniten viruksesta ja eristämispolitiikasta, jää epidemiakorvauksen ulkopuolelle.
– Hallituksen esityksen mukaan 29 prosenttia toimeentulotukea keväällä saaneista kotitalouksista ei olisi oikeutettu epidemiakorvaukseen. Todennäköistä on, että ulkopuolelle jää vielä suurempi joukko epidemiakorvausta tarvitsevia, Yrttiaho pelkää.
– Toinen väliinputoajaryhmä ovat elokuusta alkaen mahdollisia veronpalautuksia saavat toimeentulotuen asiakkaat. Veronpalautus vyörytetään usealle kuukaudelle toimeentulotukilaskelmiin ja näin ei oikeutta toimeentulotukeen eikä siten epidemiakorvaukseenkaan ehkä muodostu, Yrttiaho huomauttaa.
– Hallituksen esitystä on korjattava eduskunnassa kattavammaksi, Yrttiaho vaatii. Hänen mukaansa epidemiakorvauksen kriteerit on asetettu liian tiukoiksi. Edelleen yhteiskunnaan pienituloisista suuri osa jää vaille koronakorvausta. Sellainen olisi nyt tarpeen myös kulutuskysyntää elvyttävänä toimena.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta epidemiakorvauksesta ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, HE 105/2020.
”Arvoisa puhemies,
Epidemiakorvauksen tarkoitus on kompensoida yhteiskunnan pienituloisimmille edes jotain niistä koronakeväänä kasvaneista kustannuksista, joiden kanssa he ovat joutuneet elämään. Esitys olisi ehditty viedä läpi eduskunnasta ennen kesätaukoa, mutta samanlaista kiirettä ei pidetty kuin miljardien yritystukien, maksuhelpotusten ja työlainsäädännön heikennysten kohdalla. Näihin jälkimmäisiin osoitettiin noin 20 miljardia euroa, epidemiakorvaukseen on osoitettu 60 miljoonaa.
Ajankäytössä voi olla se hyvä puoli, että nyt eduskunta ehtii korjata tätä esitystä. Siinä nimittäin on muutama vakava ongelma.
Epidemiakorvaus eli 75 euron veroton tuki henkeä kohden on tottakai merkittävä ja tulee vaikkapa monen koulunsa aloittaneen lapsen perheessä kipeään tarpeeseen. Tukeen olisi oikeus henkilöllä tai perheellä, joka on saanut perustoimeentulotukea maalis-heinäkuussa 2020 ja lisäksi saa perustoimeentulotukea maksukuukautta edeltävänä kuukautena.
Sen lisäksi, mitä edustaja Arhinmäki totesi täällä veronpalautuksista, on tässä esityksessä yksi isompi valuvika, jonka toivoisin eduskunnan korjaavan. Suuri joukko iäkkäitä, monisairaita ja vammaisia uhkaa jäädä korvauksen ulkopuolelle. Tämä koskee myös suurta joukkoa omaishoitajakotitalouksista. Nämä ryhmät ovat olleet tammi-helmikuussa toimeentulotuen asiakkaita, saaneet tukea mm. lääkkeisiin ja sairauskuluihin. Toimeentulotuen tarve on monilla heistä loppunut, kun omavastuut ovat täyttyneet. Myös niillä, jotka ovat saaneet toimeentulotukea vielä maalis-heinäkuun tarkastelujaksolla, on toimeentulotuen asiakkuus syksyyn mennessä loppunut. Tämä sairaiden ja iäkkäiden koronariskiryhmä on kärsinyt kevään kuluessa kaikkein eniten viruksesta ja eristämispolitiikasta. He eivät saisi siis saisi mitään. Esityksen perusteluissa arvioidaan, että 29% niistä kotitalouksista, jotka keväällä saivat toimeentulotukea, eivät sitä nyt syksyllä saa ja siksi jäävät ilman epidemiakorvausta.
Lisäksi vaille epidemiatukea jäävät ne henkilöt, jotka jäävät toimeentulotuen varaan vasta syksyllä tai ne jotka sattuvat saamaan veronpalautusta nyt syksyllä. Ylipäätään tämän sinänsä hyvää tarkoittavan ja monen kohdalla myös lisää käytettävissä olevaa rahaa tuovan esityksen heikkous on siinä, että siinä toimeentulotuen asiakkaat nähdään yhtenä tulonsaajaryhmänä, vaikka tosiasiassa toimeentulotukeen turvautuvat hyvin monenlaiset ihmiset hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa, monet vain lyhyen aikaa. Vuonna 2019 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes 40 prosenttia sai sitä vain 1-3 kuukauden ajan.
Edelleen yhteiskunnaan pienituloisista suuri osa jää vaille koronakorvausta. Sellainen olisi edelleen tarpeen myös kulutuskysyntää elvyttävänä toimena.
Esitystä on korjattava eduskunnassa nykyistä kattavammaksi niin, että myös nämä mainitsemani ihmisryhmät voivat epidemiakorvuksen muodossa tai toisessa saada.
Kiitos!”