EU:n kansalaiset haluavat, että parlamentti puolustaa unionin arvoja, etenkin demokratiaa. Vastaajista 72 prosenttia uskoo, että heidän maansa on hyötynyt EU:n jäsenyydestä.
Demokratia, ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat EU:n kansalaisille ensiarvoisen tärkeitä arvoja ja he haluavat Euroopan parlamentin puolustavan niitä. Näkemykset tulivat esiin tänään julkaistussa Euroopan parlamentin syksyn 2022 Eurobarometri-tutkimuksessa.
Tutkimus tehtiin 12. lokakuuta ja 7. marraskuuta 2022 välisenä aikana. 74 prosenttia eurooppalaisista ja enemmistö kaikkien EU-maiden kansalaisista hyväksyy tuen, jota Euroopan unioni on antanut Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Eniten se saa kannatusta Ruotsissa (97 %), Suomessa (95 %), Alankomaissa (93 %), Portugalissa (92 %) ja Tanskassa (92 %).
Ukrainan sodan alkamisesta on nyt kymmenen kuukautta, ja vastaajista 73 prosenttia kertoo tukevansa myös EU:n konkreettisia vastatoimia, kuten Venäjän hallituksen vastaisia pakotteita ja taloudellista, sotilaallista sekä humanitaarista tukea Ukrainalle. Suurinta tuki konkreettisille toimille on Suomessa ja Ruotsissa, missä niitä tukee 96 % vastaajista.
Parlamentin viimeisin Eurobarometri-tutkimus vahvistaa sen, että Euroopan kansalaiset ovat sitoutuneet vankasti Ukrainan tukemiseen ja myös niihin arvoihin, joiden varaan Euroopan unioni rakentuu. Kun osallistujilta kysyttiin, mitä arvoja Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti puolustaa, yleisin vastaus Suomessa oli demokratia (EU-tasolla 36 % mainitsi tämän ja Suomessa 45 %). Sitä seurasivat oikeusvaltio (EU-tasolla 24 % ja Suomessa 33 %) ja ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja maailmanlaajuisesti (EU-tasolla 29 % ja Suomessa 32 %).
Puhemies Roberta Metsola totesi: ”Venäjän hyökkäys on aiheuttanut hirvittävää inhimillistä kärsimystä ja valtavaa tuhoa. Ukrainalaisten rohkeus ja sitkeys terrorin edessä on vaikuttavaa. Eurooppalainen solidaarisuus ja yhtenäisyys ovat meille parhaita tapoja vastata hirmutekoihin ja antaa tukea. Ukrainalaiset voivat luottaa Euroopan parlamentin vankkumattomaan tukeen.”
Euroopan kansalaiset tuntevat selvästi Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset. Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) EU:n kansalaisista uskoo elämänsä muuttuvan sodan seurauksena. Se on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin huhti–toukokuussa 2022. Suomalaisista vastaajista 61 % uskoo, että sota on aiheuttanut tai tulee aiheuttamaan muutoksia heidän elämässään.
Samaan aikaan kansalaiset näkevät Euroopan unionin jäsenyyden todellisen arvon, sillä 72 prosenttia eurooppalaisista sanoo, että heidän maansa on hyötynyt EU:n jäsenyydestä. Suomessa tätä mieltä oli 78 % vastaajista. Kun osallistujilta kysyttiin, mistä heidän maansa on hyötynyt, vastauksissa viitattiin useimmiten siihen, että EU on ylläpitänyt rauhaa ja lisännyt turvallisuutta (EU-tasolla 36 % eli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin marras–joulukuussa 2021, Suomessa 42 %). Esiin tuli myös muita syitä: EU-maiden välisestä yhteistyöstä saatava hyöty (EU-tasolla 35 %, nousu 3 prosenttiyksikköä, Suomessa 57 %) ja EU:n vaikutus maan talouskasvuun (EU-tasolla 30 %, ei muutosta, Suomessa 25 %).