1910510_10154421124284528_3592210163625670171_n

Kerroin alkuviikosta valmistelevani lakialoitetta, jonka mukaisesti lasten perusrokotusohjelmaan osallistuminen tehtäisiin pakolliseksi. Aloite on herättänyt runsaasti kansalaiskeskustelua ja olen saanut siitä paljon niin positiivista kuin negatiivistakin palautetta. Kiitoksia siitä kaikille.

Saamassani palautteessa aloitetta on moitittu muun muassa siitä, että se loukkaisi yksilönvapauksia. On hyvä muistaa, että kaikki järjestäytyneet yhteiskunnat, jotka ovat muodostaneet valtion, rajoittavat näitä yksilönvapauksia. Yksilöllä tulee mielestäni olla vapaus toimia halunsa mukaan niin kauan, kuin hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta tai aiheuta vaaraa muille. Rokottamattomuus on riski, ei pelkästään rokottamattomalle itselleen, vaan yleiselle turvallisuudelle ja kansanterveydelle.

Tästäkin huolimatta näen, että olisi perustuslain nojalla ongelmallista osoittaa vanhemmille suora pakko lastensa rokottamiseen. Yhteiskunnalla on kuitenkin oltava mahdollisuus lähettää vahva signaali rokottamisen puolesta. Tämä voidaan toteuttaa sitomalla kansalliseen rokotusohjelmaan osallistuminen oikeuteen lapsilisän nostamiseen. Tässä ei ole mitään kummallista, sillä myös esimerkiksi työttömyysturvan saamiseksi edellytetään yksilöltä tiettyjä asioita. Kuten ystäväni Kaisa asian ilmaisi: ”ellei ojenna kättä yhteiskunnalle, ei yhteiskunta myöskään ojenna kättä. Simppeliä valinnanvapautta.” On tietysti aivan selvää, että lääketieteellisesistä syistä rokotuksista on voitava kieltäytyä menettämättä oikeutta lapsilisään, mutta millään muulla syyllä ei.

Yksilönvapauksiin kuuluu olennaisena osana se, että yksilö kantaa myös vastuun valinnoistaan. Aloitteeni toinen osa vastaa tähän. Rikoslakiin voidaan lisätä pykälä ”lapsen rokottamattomuudesta”, jonka mukaisesti vanhempi voidaan tuomita rangaistukseen mikäli hän aiheuttaa päätöksellään lapselleen tai kolmannelle henkilön  kuoleman, ruumiinvamman tai sairauden. Rikosoikeudellisesti rangaistus tästä voisi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. 

Poliitikot eivät voi päättää, mitä rokotuksia ihmisten tulee ehdottomasti kansanterveyden nimissä ottaa, mutta viranomaiset voivat. Aloiteeni koskettaa vain ja ainoastaan kansallista rokotusohjelmaa, jonka rokotteista suurin osa on vuosikymmeniä, tai jopa vuosisadan, vanhoja ja jotka on kiistatta osoitettu tehokkaiksi sekä vaarattomiksi. Lain vaatimasta perusrokotusohjelman sisällöstä voidaan toki käydä keskustelua ja se tarkentuu koko ajan, mutta tiedemaailmassa vallitsee laaja konsesus siitä, että rokotekattavuuden on säilyttävä mahdollisimman suurena esimerkiksi polion, kurkkumädän tai hinkuyskän suhteen.  Mikäli rokotekattavuus näiden tautien osalta romahtaa, palaavat taudit sataprosenttisella varmuudella. En usko, että kukaan todella haluaa tätä, vaikka on tietysti vain inhimillistä unohtaa miltä maailma näytti, kun polio vielä oli yleistä.

Olen erittäin huolestunut rokotekriittisyyden ja rokottamattomuuden kasvusta maassamme, enkä voi vain istua sivussa ja odottaa, että jotain todella pahaa pääsee tapahtumaan. Tämän vuoksi ryhdyin valmistelemaan aloitetta ja toivon, että keskustelu rokotteista jatkuu vilkkaana. Jos ja kun pelkkä valistus ei auta, on otettava muut keinot käyttöön. hteiskunnan on osoitettava, miten tärkeää rokottaminen on meidän kaikkien turveallisuuden kannalta ja että perusteettoman rokotekriittisyyden vaikutukset ovat karmaisevat.