Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta
Keskustan ryhmäpuheenvuoro, kansanedustaja Pekka Puska
Eteenpäin täytyy mennä
Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat itsenäisyytemme aikana tavattomasti parantuneet. Olemme luoneet hyvän neuvolajärjestelmän, keskussairaalat ja terveyskeskukset sekä monipuolisen sosiaalihuollon. Järjestelmä on edelleen kansainvälisesti katsoen hyvä. Potilaat ja asiakkaat pääsääntöisesti arvostavat sitä.
Samalla on tunnustettava, että ongelmat ovat lisääntyneet erityisesti peruspalveluissa. Lääkäriin pääsyssä ja vanhusten huollossa on haasteita. Niiden syntyyn on useita syitä: kansalaisten lisääntyneet toiveet, lääketieteen kasvaneet mahdollisuudet, väestön ikääntyminen ja rahoituksen painopisteen muuttuminen. Ongelmana on myös epätasa-arvo palvelujen saannissa ja käytössä.
Niin Suomessa kuin muuallakin on viime vuosina toteutettu tai valmisteltu erilaisia terveydenhuollon reformeja. Aiemmat yritykset ovat kaatuneet perustuslakiongelmiin, ja kansalaisten hämmennys on kasvanut. Ihmisiä kiinnostavat yleensä palvelut, eivät niiden taustalla olevat hallintorakenteet.
Sipilän hallitus lähti rakentamaan uutta sotea olemassa olevalle pohjalle. Maakunnat muodostavat luonnollisen alueen palvelujen järjestämiselle, erityisesti ajatellen uudistuksen pääasiaa, eli ihmisten arjessa tarvitsemiaan peruspalveluja. Maakunnat voivat nykyisen monikanavaisen rahoituksen sijaan päätöksillään turvata peruspalvelujen riittävän rahoituksen ja järjestämisen lähellä ihmisiä ja heidän toiveidensa mukaan.
On hienoa havaita, että aiemmista kannoista poiketen eduskunnassa näyttää nyt vallitsevan huomattavan suuri yksimielisyys hallituksen valitsemasta maakuntapohjasta. Keskustelu on siirtynyt monitahoisen ja mittavan uudistuksen yksityiskohtiin. Kuten nobelisti Bengt Holmström sanoi uudistuksesta tässä salissa: ”Täytyy mennä eteenpäin”.
Vaihtoehdot lisääntyvät
Olisi poliittista propagandaa sanoa, että välikysymyksessä esitetyt huolet ovat turhia. Virkamiehet ja hallitus ovat tehneet hartiavoimin töitä, jotta sotesta ja maakuntahallinnosta tulisi toimiva kokonaisuus. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että sote-uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapauden pitää täyttää perustuslain reunaehdot ja uudistukselle alun perin asetetut tavoitteet sekä olla malliltaan toteuttamiskelpoinen.
Esitetty kritiikki suuntautuu erityisesti valinnanvapausmalliin ja yksityisiin palvelun tuottajiin. On muistettava tähän liittyvät kaksi kiistatonta etua: yksityisten palvelujen ottaminen mukaan lisää asiakkaiden vaihtoehtoja ja tuo merkittävästi lisäkapasiteettia peruspalveluihin. Useat kunnat eivät saisi tällä hetkelläkään järjestettyä riittäviä palveluita
ilman kumppanuutta järjestöjen ja yritysten kanssa.
Haasteena on toki riittävä integraation turvaaminen. Maakunta voi turvata integraation omilla päätöksillään ja mm. rahoitusohjauksella. Ja mitä nopeammin saadaan rakennettua nykyistä paremmat tietojärjestelmät, mukaan lukien sosiaalihuollon tietojärjestelmät, sitä vahvemmin voidaan integraatiota ohjata. Kansalaisten on saatava palvelut ”yhdeltä luukulta”, yhdistäen tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Terveyseroja halutaan kaventaa
Välikysymyksessä kysytään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta. On muistettava, että nämä erot syntyvät pääasiassa palvelujärjestelmän ulkopuolella ja ovat kansallisen terveyspolitiikan ja kuntiin jäävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioita. Sote-uudistuksen tavoitteena on vähentää eroja palvelujen saatavuudessa ja käytössä sekä vahvistaa lasten ja perheiden palveluja ongelmien ja syrjäytymisen torjunnassa. Henkilökohtainen asiakassuunnitelma ja budjetti ovat tärkeitä keinoja paljon palveluja käyttävien ihmisten palvelujen parantamisessa.
Maakunnilla tulee olemaan varsin hyvät eväät päättää yksityiskohtaisemmin palvelujen järjestämisestä ja ohjauksesta koskien mm. yksityisten yritysten toimintaa, lähipalvelujen turvaamista ja kielellisiä oikeuksia. On erittäin tärkeää, että alueelliset erityispiirteen voidaan ottaa huomioon.
Neuvolat ovat kruununjalokivi
Neuvolat ovat sote-järjestelmämme kruununjalokivi. Hallituksen ratkaisu, jossa maakunnat saavat päättää neuvolatoiminnan järjestämisestä on hyvä. Tämä mahdollistaa perhekeskukset, joita valmistellaan parhaillaan monessa maakunnassa neuvolan ympärille.
Valinnanvapauden käyttöönoton aikataulu olisi ollut kunnianhimoinen, mutta nyt turvataan maakuntien tilanteen huomioiva vaiheittainen käyttöönotto. Samalla on todettava, että uudistuksen valmistelu on varsin pitkällä osassa maakunnista, kuten esimerkiksi ”Siun sote” Pohjois-Karjalassa.
Nyt on aika panna toimeksi
Nyt on päätettävä, jatketaanko vuosien jahkailua vai pannaanko toimeksi. Palvelujen kehittämistarpeet eivät väisty, siksi emme voi painaa jarrua. Uudistukset on toteutettava siten, että ihmiset huomaavat hallinnon muutokset parantuneina palveluina, terveyskeskukset, sairaalat ja sosiaalitoimi jatkavat työtään. Niiden rinnalle tulee uusia palvelupisteitä, vanhusten hoitoa voidaan kehittää vahvemmalla avohuollolla ja vaihtoehdot lisääntyvät.
Ja ennen kaikkea, maakunnilla on mahdollisuus itse päättää ja ohjata palvelujen järjestämistä alueellaan. Keskusta katsoo, että uudistus on vastaus järjestelmän nykyisiin haasteisiin. Hallituksen kyky viedä uudistus maaliin lisää luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Meidän on otettava vastuu tulevaisuuden Suomen terveyden ja hyvinvoinnin rakentamisesta. Nyt on aika panna toimeksi!