Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Saara-Sofia Sirén jätti perjantaina kirjallisen kysymyksen turvetuotannon tukemisesta. Sirén penää vastauksia kysymyksiin turvetuotannon tukien ja ilmastotavoitteiden ristiriidasta sekä turvealan mainoskampanjan mahdollisesta välillisestä rahoittamisesta.
”Turpeen polton tiedetään olevan ympäristövaikutuksiltaan monihaitallinen energiamuoto, josta on tulevaisuudessa luovuttava. Turpeen poltolla on negatiivisia vaikutuksia sekä ilmastolle että vesistöille. On aiheellista kysyä, onko turvetuotannon tukeminen kestävää politiikkaa”, kysyy Sirén.
Sirénin mukaan turvetuotannon vaikutukset ympäristölle ovat kestämättömällä pohjalla. Turpeennostoalueiden yli- ja ohijuoksutukset alapuolisiin vesistöihin ovat luonnonolosuhteiden johdosta usein vääjäämättömiä. Turpeen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat jopa suurempia kuin kivihiilellä. Turpeen energiasisältö on myös kivihiiltä heikompi.
”Tutkijoiden mukaan maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa esimerkiksi kokonaan kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 mennessä. Turpeen polttoa tulisi tarkastella yhtä lailla energiamuotona, josta on päästävä eroon. Suomen energia- ja ilmastostrategia saikin syksyn 2016 aikana runsaasti kritiikkiä siitä, että kivihiiltä ryhdytään korvaamaan turpeen poltolla”, sanoo Sirén.
Sirén paheksuu Bioenergia ry:n parhaillaan käymää massiivista mainoskampanjaa turvetuotannon lisäämiseksi. Kampanjassa annetaan ymmärtää, että turvetta polttamalla ratkaistaan Suomen kestävyysvaje.
”Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin on ristiriidassa sen kanssa, että turvetta voitaisiin ajatella kansallisena kultakaivoksena. Mikäli valtiontukea kanavoituu edes välillisesti tällaisen humpuuki-kampanjan rahoitukseen, vie se uskottavuuden koko tukijärjestelmältä”, sanoo Sirén.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Turpeen polton tiedetään olevan ympäristövaikutuksiltaan monihaitallinen energiamuoto, josta on tulevaisuudessa luovuttava. Turpeen poltolla on negatiivisia vaikutuksia ilmastolle ja vesistöille.
Vesistöpäästöjen osalta turvetuotannon vaikutukset ympäristölle ovat kestämättömällä pohjalla. Yli- ja ohijuoksutukset alapuolisiin vesistöihin ovat luonnonolosuhteiden johdosto vääjäämättömiä. Turpeen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat jopa suurempia kuin kivihiilellä. Huomioon tulee myös ottaa, että turpeen energiasisältö on kuitenkin kivihiiltä heikompi.
Tutkijoiden mukaan maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa esimerkiksi kokonaan kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 mennessä. Turpeen polttoa tulisi tarkastella yhtä lailla energiamuotona, josta on päästävä eroon. Suomen energia- ja ilmastostrategia saikin syksyn 2016 aikana runsaasti kritiikkiä siitä, että kivihiiltä ryhdytään korvaamaan turpeen poltolla.
EU on esittänyt tiukat vaatimuksensa jäsenmaiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomi hyväksyi lisäksi Pariisin ilmastosopimuksen vastikään syksyllä. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on ohjata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.
Turvetuotannolle ohjattavat vuosittaiset tuet ovat julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Bioenergia ry. käy parhaillaan massiivista mainoskampanjaa turvetuotannon lisäämiseksi. Kampanjassa annetaan ymmärtää, että turvetta polttamalla ratkaistaan Suomen kestävyysvaje.
Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin on ristiriidassa sen kanssa, että turvetta voitaisiin ajatella kansallisena kultakaivoksena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko valtion myöntämä tuki turvetuotannolle linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, johon Suomi on sitoutunut?
Rahoittaako Suomen valtio välillisesti turvealan mainoskampanjaa turpeen polton lisäämiseksi?