Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru nostaisi suomalaisen vesiosaamisen merkitystä vientimarkkinoilla. Hänen mukaansa niin suomalaisen veden vientiä kuin suomalaisten teknologiaosaamisen hyödyntämistä voitaisiin tehostaa huomattavasti nykyisestä. Suomeen tuodaan enemmän pakattua vettä kuin mitä sitä viedään.
– Veteen perustuvien tuotteiden viennin kasvulle sekä kotimaisen, puhtaan veden arvostuksen lisäämiselle on sekä kysyntää että suuria mahdollisuuksia. Suomalainen vesijohtovesi on laadultaan parempaa kuin ulkomailta tuotu pullovesi ja se soveltuu sellaisenaan elintarviketeollisuuden käytettäväksi. Tarvitsemme nyt vain vahvaa ponnistusta ja tahtoa tilanteen korjaamiseksi, Kiuru sanoo.
Kiuru muistuttaa, että suomalaisten vahva vesiosaaminen ja -teknologia on jo nostettu erääksi Suomen vientikärjistä vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvan liiketoiminnan kansallisessa kehityssuunnitelmassa.
– Vedenpuhdistusteknologiaan liittyvä osaaminen on Suomessa korkeatasoista. Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto ovat ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä. Veden saatavuus on varmistettava kriisitilanteissakin, joten tätäkin osaamista meidän tulisi osata hyödyntää entistä vahvemmin, hän sanoo.
– Suomalaisen ruoan ja veden arvostus vahvistuu entisestään. Maapallolla odotetaan vuonna 2030 olevan 8,5 miljardia ihmistä. Meidän on taattava ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Haasteita riittää: maaperä on monessa maassa saastumassa, ja ilmastonmuutos muuttaa tuotantomahdollisuuksia huonoon suuntaan. Lisäksi elintarvikeväärennökset ja petokset lisääntyvät. Meidän on Suomessa muistettava arvostaa puhdasta ja turvallista ruokaamme ja kasvatettava sen vetovoimaisuutta viennissä, hän sanoo.
Kiurun mukaan turvallisuus ja huoltovarmuus ovat keskeisiä seikkoja, kun arvioidaan tulevaisuuden elintarvikepolitiikkaa.
– Kuluttaja ei tule välttämättä ajatelleeksi, että suomalaisen ruoan ostamisella ja huoltovarmuudella on yhteys toisiinsa. Ruoan ja veden saatavuus on pystyttävä turvaamaan myös mahdollisena kriisiaikana, ja omavaraisuus on siinä suuressa roolissa. Suomessa olemme hyvässä tilanteessa, mutta myös yksityistalouksien on syytä varautua jakelukeskeytyksiin ja poikkeustilanteisiin kotivarastoinnilla. Emme saa lipsua myöskään ruoan turvallisuudesta. Esimerkiksi Tullille ja muille viranomaisille on taattava kunnolliset edellytykset puuttua elintarvikepetoksiin ja tuontiturvallisuuteen. Olemme tällä hetkellä tuoteturvallisuudessa maailman kärjessä, ja tilanteen säilyttämisessä on kyse lähinnä tahdosta. Ruokamme puhtaus ja turvallisuus ovat myös vientivaltteja, joista meidän on pidettävä kiinni, kun volyymilla emme voi kilpailla, Kiuru sanoo.
Kansanedustaja muistuttaa, että tulevaisuuden ruokapolitiikka syntyy jo varhaislapsuudessa opituista arvoista ja asenteista ruokaa kohtaan.
– Ruokaa ja omaa ruoantuotantoa on opittava arvostamaan pienestä pitäen, sillä vain siten voimme olla varmoja siitä, että tulevaisuudessakin ruokamme on korkealaatuista ja turvallista. Kasvatusvastuu on sekä kodeilla että kouluilla, eikä tässäkään ole lipsumisen varaa. Ruoalla ei leikitä ja lippalakki otetaan ruokaillessa päästä, Kiuru painottaa.