Hallitus sopi vuoden 2019 valtion talousarviosta eilen ja tänään pidetyssä budjettiriihessä. Ensi vuonna tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan lisätään yhteensä 112 miljoonaa euroa.
Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala iloitsee hallituksen päätöksestä panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Erityisen tärkeää hänen mukaansa on, että määrärahojen korotus on pysyvä.
”Panostamalla tutkimukseen, tieteen tekemisen edellytyksiin ja tutkijoiden työhön panostamme samalla tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. On mielestäni erittäin viisasta kohdentaa lisärahoitus juuri tutkimukseen. Tämä on myös täysin kokoomuksen tavoitteiden mukaista”, Multala sanoo,
Budjettiesityksessä Suomen Akatemian avustusvaltuuksia tieteelliseen tutkimukseen nostetaan pysyvästi 25 miljoonalla eurolla. Tämä raha on tarkoitus kohdentaa erityisesti nuorten tutkijoiden työn tukemiseen, sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseen.
”Huippututkimusta ei synny tyhjästä ilman vahvaa perustaa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tutkijoilla on riittävät taloudelliset edellytykset tärkeän työnsä tekemiseen. Erityisesti nuorten, tutkijauransa alussa olevien tieteentekijöiden tukemiseen oli nyt tärkeää saada taloudellista lisävoimaa. Jatkuva epävarmuus työn jatkuvuudesta ei edistä tieteen ja innovaatiotoiminnan kehittymistä tai luovan tutkimustyön tekemistä ylipäätään.”
Myös ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Lisäksi Business Finlandin yrityslähtöisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan myöntövaltuuksiin lisätään 69 miljoonaa euroa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on saamassa 7 miljoonan euron lisärahoituksen, ja valtion tutkimusrahoitukseen yliopistosairaaloissa lisätään 6 miljoonaa euroa. Yliopistosairaaloiden tutkimusrahoitus pysyy näin ollen tämän vuoden tasolla.
Multala iloitsee siitä, että panostukset tutkimukseen pystyttiin tekemään. Hän haluaa kuitenkin painottaa, että valtion velkaantuessa vielä ensi vuonnakin 1,7 miljardia euroa, on rakenteellisten uudistusten tarve ilmeinen myös seuraavalla hallituskaudella.
”Tutkimukseen panostamisella on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Nyt tehdyt pysyvät määrärahalisäykset edistävät yhteiskunnan kokonaishyvinvointia ja osaamiseen perustuvaa talouskasvua. Ilman vahvaa ja vapaata tutkimustyötä Suomi ei pärjää. Mielestäni tässä tehtiin erittäin hyvää työtä. Vaalibudjetin sijaan tehtiin tutkimusmyönteinen tulevaisuusbudjetti!”