Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Hallitus teki budjettiriihessään merkittävät, yhteensä 112 miljoonan pysyvät määrärahakorotukset tutkimukseen ja innovaatioihin. Lisäksi päätettiin uusista koulutuslisäyksistä 40 miljoonalla eurolla. Muun muassa lukioon kohdistetaan lisärahaa 10 miljoonaa euroa. Liikkuva koulu -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan. Opintotukeen tulee oppimateriaalilisä, ja vammaiset lapset pääsevät maksuttomaan varhaiskasvatukseen.
– Hallitus teki vastuullisen tulevaisuusbudjetin, jossa näkyy usko tutkimuksen, innovaatioiden ja koulutuksen merkitykseen. Suomen pitää olla tutkimuksen ja uuden kehittämisen kärkimaa, jossa korkealla osaamisella rakennetaan kestävää kasvua, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Suomen Akatemia saa 25 miljoonalla lisää valtuuksia tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Business Finlandin yrityslähtöiseen tutkimukseen lisätään 69 miljoonaa euroa ja viennin edistämiseen 8 miljoonaa euroa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy saa 10 miljoonan euron lisärahoituksen, ja lääketieteen tutkimukseen yliopistosairaaloissa lisätään 6 miljoonaa euroa.
Korkeakouluille myönnetään 10 miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla. Ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan 10 miljoonalla eurolla. Maahanmuuttajien koulutusta nopeutetaan ja tehostetaan 10 miljoonalla eurolla.
Lukiouudistuksen ja ylioppilastutkintouudistuksen toimeenpanoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla.
– Kesällä hyväksytty lukiolaki avaa uusia mahdollisuuksia oppiaineiden rajat ylittäviin kokonaisuuksiin. Se myös vahvistaa lukio-opiskelun kansainvälisyyttä, avaa yrittäjyyden näkökulmia ja tuo lukioiden korkeakouluyhteistyön uudelle tasolle. Nyt lukioon tulee myös kaivattuja lisäresursseja, opetusministeri sanoo.
Liikkuva koulu -hanke laajennetaan toiselle asteelle Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi ja siihen kohdistetaan 2,8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi urheiluun panostetaan perustamalla olympiarahasto. Rahastoon kohdennetaan 20 miljoonaa euroa valtion pääomitusta samassa suhteessa yksityisen rahan kanssa.
– Liikunnallisen elämäntavan edistäminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on tärkeää, jotta lapset ja nuoret liikkuisivat riittävästi. Liikkuva koulu on ollut menestys. Yli 90 % Suomen kunnista on lähtenyt hankkeeseen mukaan. Uuden rahoituksen turvin hanketta voidaan laajentaa vahvemmin myös toisen asteen oppilaitoksiin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan ensi syksystä alkaen käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Lisä on 46,80 euroa kuukaudessa, ja se kohdistetaan pienituloisten perheiden ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille. Lisäksi lukio-opinnoissa opintotukikuukausien määrä nousee yhdeksästä kymmeneen. Opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoja myös muualla kuin kansanopistoissa.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Uudistusta tuetaan edelleen 15 miljoonan euron rahoituksella.
Panostuksia lapsiin ja perheisiin
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron tasa-arvorahalla. Rahoitus kohdistetaan haastaville alueille. Sen turvin päiväkodeissa voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä. Tasa-arvorahoitus on tutkijoiden laajalti suosittelema keino tukea tasa-arvoa.
– Varhaiskasvatuksen laatuun, tasa-arvoon ja saatavuuteen panostamalla rakennamme lapsille yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja parempia edellytyksiä koulupolulla ja elämässä pärjäämiseen. Olen erityisen iloinen, että ensimmäistä kertaa myös päiväkoteihin saadaan kouluissa käytössä oleva, tutkitusti toimiva tasa-arvoraha, Grahn-Laasonen toteaa.
5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu jatkuu ja laajenee. Hallitus kohdentaa kokeilun jatkoon 5 miljoonaa euroa. Kokeilun piiriin saadaan lisärahan ansiosta lisää kuntia.
Hallitus lisää budjetissaan adoptio-, yksinhuoltaja- ja monikkoperheille perhevapaita. Adoptiotukea korotetaan lisäksi 0,3 miljoonalla eurolla.
Perheet ovat keskenään erilaisia ja niillä on erilaisia tarpeita. Näihin tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan myös perhevapaajärjestelmän tasolla. Grahn-Laasonen on tyytyväinen, että monikkoperheiden osalta perhevapaajärjestelmä saadaan ensi vuodelle korjattua.
– Perheiden arjen sujuvoittaminen on keskeistä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Nykyinen perhevapaajärjestelmämme ei kohtele kaikkia perheitä yhdenvertaisesti. Nyt päätetyt muutokset ovat erinomaisia ensiaskeleita perhevapaiden uudistamisessa. Seuraavaksi katseet on käännettävä koko perhevapaiden uudistamiseen – ja siihen Kokoomus on koska tahansa valmis, Grahn-Laasonen toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee vammaispalvelulain uudistusta. Hallitus on päättänyt, että uudistuksen yhteydessä vammaisten lasten oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen laajenee. Nykyisellään oikeus koskee vain kehitysvammaisia lapsia. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi uudistuksessa lähtökohdaksi otetaan se, että perustasoa korkeampaa vammaistukea saavilta lapsilta ei perittäisi varhaiskasvatuksen maksuja. Muutos koskisi arviolta 3500 lasta. Maksutason alenema kompensoidaan kunnille. Uudistetun vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.