Pitkän linjan kokoomuspoliitikko Kimmo Sasi on kuollut vaikeaan sairauteen Helsingissä tänä aamuna. Asiasta kertoi STT:lle Sasin ystävä Ben Zyskowicz.
Sasi oli kuollessaan 73-vuotias. Hän toimi kokoomuksen kansanedustajana Hämeen pohjoisen ja Pirkanmaan vaalipiirin edustajana vuosina 1983–2015. Hän toimi liikenne- ja viestintäministerinä sekä ulkomaankauppaministerinä vuosien 1999–2003 aikana.
Kimmo Sasi syntyi 21..helmikuuta 1952. Hän oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko. Hän oli kansanedustajana vuodesta 1983 vuoteen 2015. Hän oli Lipposen I ja II hallituksen liikenne- ja viestintäministeri vuosina 1999 ja 2002–2003 sekä Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri vuosina 1999–2002.
Koulutukseltaan Sasi oli oikeustieteen kandidaatti (1974), diplomiekonomi (1975) ja Master of Laws (1978, Columbian yliopisto). Hän työskenteli vuosina 1972–1973 kouluasiainsihteerinä ja vuosina 1975–1977 kansainvälisen yksityisoikeuden assistenttina. Myöhemmin hän toimi lakimiehenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan sihteerinä.
Vuosina 1997–1998 Sasi toimi Pohjola-Nordenin liittohallituksen puheenjohtajana.[4] Sasi toimii vuodesta 2009 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtokunnan puheenjohtajana.
Sasi toimi kokoomuksen kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuosina 1983–2015. Hän oli ehdolla myös vuoden 2015 vaaleissa, muttei tullut valituksi. Ylen vaalikonevastauksista tehdyn analyysin mukaan Sasi oli oikeistolaisin ehdokas eduskuntavaaleissa 2015.
Sasi toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1993, mutta joutui eroamaan tehtävästä kokoomuksen toisen vahvan miehen, Ahon hallituksen valtiovarainministerin Iiro Viinasen vaatimuksesta.
1990-luvun laman aikana Sasi vastusti voimakkaasti Viinasen ajamaa asuntovelkojen korkovähennysten leikkaamista korkojen ollessa korkeimmillaan, ja eduskunta muuttikin hallituksen esitystä asuntovelallisille edullisemmaksi.
Toinen Viinasen ja Sasin suuri näkemysero koski pankkitukea, jossa Sasi katsoi olevansa veronmaksajien puolella, ja eduskunta tiukensi huomattavasti pankkituen ehtoja.
Sasin ja Viinasen riidan seurauksena heidän puhevälinsä katkesivat lopullisesti. Sasin näkemyksen mukaan kysymys oli kokoomuksen sisäisestä valtataistelusta sekä hänen ja Viinasen keskinäisistä sovittamattomista näkemyseroista. Kokoomuksen sisäiseen tilaan vaikuttivat Sasin mielestä Berliinin muurin murtuminen ja kylmän sodan päättyminen, mikä vahvisti länsimielisiä voimia eri puolueissa. Tämän vuoksi Sasi ja Viinanen ajautuivat puolueen sisällä eri leireihin.
Sasi oli Lipposen I hallituksen liikenneministeri kolmen kuukauden ajan vuonna 1999 sekä Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri 1999–2002 ja liikenne- ja viestintäministeri 2002–2003. Liikenne- ja viestintäministerinä toimitusministeristövaiheessa hän vaihtoi VR:n hallituksen.
Vuosina 2003–2011 Sasi toimi perustuslakivaliokunnan ja vuodesta 2011 valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana. Huhtikuussa 2007 hänet valittiin Suomenruotsalaisten kansankäräjien toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Sasi valittiin kokoomuksen ehdokaslistalle vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin, mutta hänen äänimääränsä ei vaaleissa riittänyt valituksi pääsemiseen.
Sasi on kannattanut tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsimista ja valtion omistuksen purkamista pörssiyhtiöistä. Hän on vastustanut ministereiden tueksi suunniteltuja poliittisia valtiosihteereitä. Keväällä 2009 hän myös ehdotti kansanedustajien määrän vähentämistä 200:sta 150:een.
Keskustan ympäristöministeri Paula Lehtomäen perheen kaivosomistuksien tultua julkisuuteen Sasi vaati ministereitä julkistamaan puolisoiden omistukset.
Sasi kannattaa pakollista ruotsin kielen opetusta. Hänen mielestään ruotsin kieltä on osattava, jotta voi ymmärtää Suomen historiaa ja jotta ei joudu “huonompiin ammatteihin”. Lisäksi hän pitää ruotsia kaupallisesti englannin jälkeen toiseksi tärkeimpänä vieraana kielenä.
Sasi oli kesästä 2017 valtiosääntöoikeuden tohtoriopiskelija Helsingin yliopistossa.